Oon vuosia ajatellut, etten koskaan tuu pääsemään kuolemanhalusta eroon, kun oon niin kasvanut siihen. Sama juttu viiltelyn kanssa, oon ollut vuosia ilman, mut pitkään oli niin että jokainen epäonnistuminen aiheutti sen että teki mieli viiltää ja sen jälkeen vetää ittensä hirteen.
No, en tiedä kauanko ne kumpainenkin oli poissa. Nyt ne on taas valitettavasti täällä. Mutta jos tästä jotain positiivista pitää repiä, niin ilmeisesti jopa mun on mahdollista päästä kokonaan niistä ajatuksista eroon. Tai ainakin niin, ettei ne oo päivittäisiä niinku ne joskus oli, ne oli päivittäisiä välillä sillonkin kun mulla meni oikeesti ihan hyvin.
Oon vaan niin helvetin väsynyt ja yksin. Yksin siitä huolimatta, et melkein joka päivä näen koulussa ihmisiä ja oon sosiaalinen ja viihdynkin niiden kanssa. Mut ne on kuitenkin vaan koulukavereita, ei sen enempää. Joka päivä ku tulee kotiin muistaa miten yksin sitä onkaan. Koirat sentään vastassa, mut ei ne ihmisseuraa korvaa.
Mun lukkarikin on yks päällekkäisyyksien helvetti. Onneks tätä ei jatku kovin montaa viikkoa, ja ens kuussa mulla on peräti viikko vapaata, en tiiä onko se mun kesäloma sit vai ehinkö pitää jonkun toisenkin pätkän. Tai no vapaata ja vapaata, pitää sillon hoitaa roikkumaan jääneet kouluhommat joita en tässä päällekkäisten kurssien aikana oo ehtinyt. Kesästä tulee kans ihan helvetin raskas, mut sit helpottaa elokuussa taas. Pitää vaan jotenkin jaksaa sinne asti.
Haluisin vaan nukkua, mut en osaa sitäkään. Oon nyt jonkun pari viikkoa nukkunu sohvalla, selän tässä saa paskaksi mut tuntuu jotenki turvallisemmalta paikalta. Ei ainakaan tunnu niin yksinäiseltä, ku on ahdasta ja sit vielä toinen koira tunkee aina viereen ni on sopivan tiivis tunnelma. Tosin viime yönäki kattelin vaan kasan painajaisia ja heräilin välissä, ja sen takia varmaan oon nytkin hereillä ku en haluais et se toistuu. Haluisin nukkua mut en uskalla. Ja mitä pidempään oon hereillä sitä enemmän alan stressata sitä et huomenna pitää taas jotenki jaksaa nousta kuudelta, ja sitä vaikeemmaks nukahtaminen taas menee. Yritin tänään nukkua päikkäritkin koulun jälkeen, väsytti ihan törkeesti mut tunnin pyörimisen jälkeen luovutin. Miten voi harrastaa mitään pikaisia 30min päikkyjä kun ei nukahda ees tunnissa?
Koitan vaan keskittyy siihen et enää kaks päivää. Sit yks etäpäivä jollon saa nukkua kasiin asti, ja teamssia kuunnellessa voin tehä samalla toisen kurssin etätehtävää ni sais viikonlopun vapaaksi. Piti mennä myös ens viikolla tekeen pari tenttiä mut ihan oman jaksamisen takia jätin ne nyt myöhempään, ihan on riittävästi hommaa muutenkin tällä hetkellä. Toivottavasti ne onnistuis ens kuussa. Ja toivottavasti viikonloppuna osaisin nukkua, sillon ei tarvii stressata aamuherätyksistä.
