Ahdistaa olla kipeenä. Pakko syödä ettei tää mene pahemmaksi, eikä pääse edes juoksemaan. Koulussa ei pysty keskittymään mihinkään kun on koko ajan kipeä olo, mutta ei sitä jaksa istua vaan kotonakaan. Koulussa nyt sentään on jotain tekemistä ja näkee kavereitakin. Koulu ja kaverit taitaa olla tällä hetkellä ainoot asiat, jotka auttaa mua jaksamaan. Ei mulla oo mitään muuta. Koulu omalla tavalla väsyttääkin, mutta ehkä siitä on tällä hetkellä enemmän hyötyä kuin haittaa.
Huomenna aamulla pitäis mennä käymään terkkarilla. En tiedä, uskallanko varata mitään jutteluaikaa, jos se ei itse ota asiaa puheeksi. Melatoniinista puhuessa molemmat aikasemmat terkkarit on masennuksesta kysellyt ja sen takia sille toiselle pystyin vähän jotain kertomaankin. Nyt en tosin ees tiedä, kumpi siellä on päivystysvuorossa, se uusi vai se toinen, joka on noi asiat multa jo kysellyt ja kusetin sitä oikeestaan kaikessa. "Ei mulla mitään muuta ongelmaa ole. Mä en vaan nuku." Hah. Täytyy tosiaan pyytää samalla lääkäriaikaa, sais ton melatoniinireseptinkin uusittua, vaikka ei ne ihan vielä loppumassa olekaan. Eipähän tarvii myöhemmin niiden loppumisesta stressata... Tai lääkäriajan se varmaan mulle antaa joka tapauksessa, mutta täytyy toi melatoniinireseptin uusiminen mainita ihan siinä toivossa, että se kysyisi jotain. En mä muuten pysty sille mitään kertomaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti