589

Must on tullut kauheen vainoharhanen, se on ehkä kuitenkin se suurin syy miksen oo kauheesti kirjotellut tänne. Kuitenkin kirjotan ihan tunnistettavasti, vaikkei tänne nykyään kovin helposti minkään googlen kautta voi löytää, oon ottanu ne kaikki pois päältä. Muutama ihminen joiden en haluu tänne eksyvän, tosin en oo keksinyt yhtään syytä miks ne ois ees tänne päätynyt eikä mikään niiden käytöksessä viittaa siihen et ne tietäis. Eikä se kai maailmanloppu ois vaikka ne tänne eksyiski. Kai.

Kaikki menee ihan päin helvettiä. Siinä kaikki tiivistettynä. En vaan enää jaksa tätä yksinäisyyttä, en jaksa epävakailla koko vitun ajan ja muutenki alkaa oleen aika kyllästyny kaikkeen. Oon turha, musta ei oo mitään hyötyä kenellekään, eikä mitään järkevää tekemistäkään koskaan. Istun vaan koneella tai tuijotan telkkaria, siinä mun elämä. Välillä jaksaa jopa raahautuu koirien kanssa mettään, mut ei siitäkään saa nykyään mitään irti. Säälin niitä, kun en pysty tarjoon niille yhtään parempaa elämää vaik näänki et niillä on tylsää. Monta kertaa miettinyt et pitäs vaan ettiä niille uus koti/kodit, mutta siinä on se toinen puoli etten pärjäis ilman niitä... Mut ei tääkään niille reilua oo.

Juhannuski tulee ilmeisest vaan istuttuu yksin kämpässä. Onneks valtaosa ihmisistä on vaihtanu maisemaa, vituttaa ne harvatki onnellisen näköset vastaantulijat. En haluu nähdä onnellisii ihmisii etenkään toistensa seurassa.

Haluisin vaan kuolla. En tiiä mitä teen tän elämän kanssa. Miettiny polii mut jos yksinäisyys on mun suurin ongelma ni eipä ne voi mulle kavereita taikoo. Viimeksiki ne oli muut ihmiset jotka mut täältä paskasta osittain tietämättään ylös kiskoi, sit vaan kaikki hylkäs heti ku alko saamaan elämästä kii. Kauheesti tekosyitä jos yrittää ehdottaa näkemistä, tai sit luvataan ja perutaan. Enkä kestä pettymyksii ni en jaksa ees yrittää enää.

Toivottavast teillä on parempi juhannus ku mulla.