Täällä taas.
Suunnitelmat ois edelleen mutta ne ei etene. Ei siksi etteikö voisi vaan siksi, ettei yksinkertaisesti jaksa. Makaan sohvalla 24/7. Itken ja nukun vuorotellen, koirien kanssa yritän raahautua sentään välillä hetkeksi pihalle. Kroppa sanoo sopimusta irti mutten kamalasti jaksa välittää. Pelkään että kuolen mut samalla toivon sitä. Kukaan ei tiedä kuin pohjalla oon, ei oo ketään kelle kertoa. Ei ketään jota kiinnostais eikä ketään joka auttais. Viinaa ja tupakkaa kuluu ihan liikaa.
Ei vaan jaksa enää. Yhtään mitään.
Olisi kiva kuulla niistä sun suunnitelmista enemmän?
VastaaPoistaItselläkin taas vaihteeks huono vaihde päällä mutta jotenkin oon löytänyt jostain pieniä juttuja jotka sit kuitenkin kantaa eteenpäin vaikka välillä tehdään näitä mahalaskuja.
Välillä vaan tuntuu just tuolta ettei jaksa yhtikäs mitään, mutta sitten kun luet tätä puolen vuoden päästä niin huomaat että olet kuitenkin jaksanut :)
Tsemppiä sinne, et ole yksin!
Kirjoittelen niistä vähän myöhemmin, jos vaan saan asioita eteenpäin :) Tutuista ei kukaan tiedä ja parilla tämän blogin osoite on, niin parempi olla täällä vielä ihan hiljaa. Kaipaa ketään ylimääräistä niitä sotkemaan, jos yksikin sanoo että huono idea niin varmaan heittäisin kaikki suunnitelmat roskikseen... Aattelin tällä kerralla kuunnella itseäni enkä muita.
PoistaKiitos, ehkä tää tästä taas joskus helpottaa. On niin ainakin aina ennen käynyt :P
Niin tuttuja tunteita...Lukijoitasi varmasti kiinnostaa, miten voit. Ainakin allekirjoittanutta. Täällä nettimaailmassa et ole koskaan yksin! *Halaus*
VastaaPoistaKiitos<3
Poista