Koeviikko loppusuoralla, huominen pitäisi vielä jaksaa. Jotenkin vaan tuntuu taas siltä, että kaikki voimat on ihan loppu. Pikkupiski on täällä hoidossa, sen kanssa olen jaksanut lenkkeillä monta tuntia päivässä, mutta mitään muuta en sitten enää jaksakaan. Kokeet menee tuurilla läpi, muuten mennään uusintoihin, lukemisesta ei tule taas yhtään mitään. Kyllä sitä haluaisi lukea, haluaisi pärjätä hyvin, näyttää kaikille että hei, mä pärjään, mutta kun ei vaan jaksa.

Aamuisin heti heräämisen jälkeen tunnin itkutuokio, pakko herätä monta tuntia ennen kouluun lähtemistä, ei sinne kehtaa silmät punaisena mennä. Yhtenä päivänä itkuisena koulusta kotiin, pientä erimielisyyttä kaverin kanssa, sovittiinkin heti, mutta jäi silti painamaan mieltä.

Onneksi on toi koira, ei tarvii olla ihan niin yksin kuin normaalisti. Mutta sunnuntaina sekin lähtee taas, sen jälkeen joudun taas olemaan yksin. Lauantaina katsomaan mahdollisesti tulevan pennun isää ja tapaamaan kasvattajaa, saa nähdä suostuuko se myymään mulle koiraa kun oon tällänen paska. Pitäkää peukkuja kuitenkin, mä yritän jaksaa esittää tervepäistä sillekin. Enää en vain halua sitä koiraa, mä tarvitsen sen.

Ärsyttää muuten olla jatkuvasti kipeenä, oon ollut kuumeessa nyt jotain kuukauden(?). Hampaasta tää aika varmasti johtuu, mutta kun ei uskalla mennä uudestaan sinne hammaslääkäriin niin ei. Poishan ne tuon tulehtuneen aikoo repiä, ja vievät samalla vierestä viisurinkin. Hyi kamala. Ehkä kysyn vielä siitä nukutuksesta, vaikka siinä meneekin sitten varmaan kaikki säästöt.