Tänään on ollut hyvä päivä, vaikka kämppiksen touhut välillä ottaakin päähän.
Aamulla uskaltauduin ihan yksikseni postiin ja osasin selittää asiani ilmeisesti ihan ymmärrettävästi. Siitä prisman kautta kämpille. Vähän ahdisti, mutta selvisin kuitenkin. Koirien kanssa metsälenkki ja hymyn naamalle saanut lapsi ("Toi yksi on tollanen nakkikoira!") piristi.
Ja päivän parhaaseen osioon, jonka piti tapahtua vasta huomenna. Vuokrasopparit on nyt allekirjoitettu ja maanantaina kipitän hakemaan uuden kämpän avaimet. Saatiin muuttoa aikaistettua viikolla, porukat tuleekin peräkärryn kera kyläilemään jo 25. päivä! Käytiin tsekkaamassa se uusi kämppä ja rakastuin. Sieltä löytyy jopa vaatehuone, varasin sen jo mun murjotuspaikaksi jonne on helppo eristäytyä jos kämppiksen naama alkaa ärsyttää liikaa. Ikkunat on tosi suojaisella paikalla, joka suunnassa on vain puita, ei tarvitse pitää verhoja jatkuvasti kiinni kuten nykyisessä kämpässä, kiitos vastapäisen talon kyttääjän, jonka elämäntehtävä on istua parvekkeella röökillä ja tuijottaa mitä muissa asunnoissa tapahtuu.
Viestiteltiin luokanvalvojankin kanssa. Aamulla koululla kuulen, mitä tehdään voimankäytön kanssa ja saan ohjeistukset parii itsenäisesti tehtävään kurssiin. Jos vaan pääsen ylös sängystä ajoissa. Ehkä tää tästä?
Jos mä kuitenkin yrittäisin vielä..?
Kyllä, kyllä sä yrität vielä! :) :) :) <3 Kuule, mä tulin onnelliseksi kun luin tämän...! <3
VastaaPoista:)<3
Poista