sunnuntai 24. elokuuta 2014

453

Kolmas aloitettu postaus viimeisimmän julkaistun jälkeen, jokohan tämä pääsis julkaisuun asti...

Eilen ahdisti ihan saatanasti. Kaverit lähti illanviettoon, mä skippasin sen ihan suosiolla. Kaiken lisäks oon kipeenä, että ehkä ihan hyvä etten lähteny. Normisti en tarvii ahistukseen rauhottavia, mutta eilen oli pakko vetästä diapam naamaan. Ja vitusti tupakkaa, ihan liikaa.


Tänäänkin tuntuu siltä että hajoon. Nyt ei jaksa ihmisiä, aina en jaksais itteänikään, vaikka varmaan aikasemmista postauksista huomaakin, että mulla menee paremmin kuin aikoihin. On mulla silti niitä paskoja hetkiä, niitä on vaan vähemmän ku ennen.

Eilinen oli aika paska. Tää päivä on ehkä vähän vähemmän paska? En tiiä. Oispa huominen taas hyvä, tai ei tarvi olla ees hyvä, kunhan ois vähän parempi.

6 kommenttia:

  1. Jopas oli reilu kämppis.

    Ajattelen itse omista vähäisistä viiltelyarvistani, että olen täysi-ikäinen ja saan tehdä itselleni mitä vaan, eikä se kuulu kenellekään. Toistaiseksi kukaan ei ole yrittänytkään puuttua niihin muutoin kuin sanomalla, että mieti nyt vähän, mutta niille kommenteille on aika helppoa vaan kohauttaa olkapäitä.

    Huomasin että olit lisännyt laskurin tuonne yläkulmaan, hyvin näyttää edenneen lakko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omalta osaltani se arpien ja jälkien piilottelu liittyi enemmän siihen että en vaan jaksanut sitä huomiota enkä todellakaan halunnut olla mikään yleinen puheenaihe sitten kun itse olen poistunut paikalta. Koska sellasta seläntakana läyhäämistä niistä kuitenkin olis tullu ja onhan se jossainmäärin leimaavaakin. Jotenkin mielummin jäi mieleen niille tutuille jostain muusta kuin niistä naarmuista, sitten kun jonkun tunsi sen verran paremmin että ne jäljet ei enää ollu kun vaan yks osa siitä mitä ne musta tietää ni ei enää ollu niin tarkkaa. Etenkin kun noi ei parhaalla tahdollakaan oo koskaan ollu vähääkään vaarallisia niin aika lyhyeen sai keskusteluyritykset loppumaan kun sano että joo, tiedän että on typerää mutta ei tähän kuole.

      Poista
  2. Näemmä se oli hyvä että kämppis lähti. En taaskaan sano ihmissuhteisiin mitään, mutta tosi paljon onnea, kuukausi ilman viiltelyä!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se oli vaan ja ainoostaan hyvä juttu! :) Kiitos :)

      Poista
  3. Miks sillä on vielä ne avaimet jos se on jo häippässy? Se on sun kämppä, ei sillä oo sinne mitään asiaa jos et sitä sinne halua vaikka kuinka olis kaveri. Tai vaikka kuinka ois virallinen luovutus vasta kuun lopussa. Tosin ehkä maailmanrauhan ja kaiken kannalta vaan helpompi koittaa kestää tää mitä tässä on kestettävää. Enkä kyllä tiedä sopisko mun kaveri-määritelmään tyyppi joka selvästi harrastaa jonninkin verran seläntakanatouhuilua, oma into ei ehkä riittäis kaverisuhteen ylläpitoon mutta ehkä mä oon vaan liiankin nihkeä tai jotain.

    Mut mahtavaa että oot naapurien kanssa kaverustunu ja ehkä kuitenkin ihan hyvä että ette sen tietyn kanssa mitään liian vakavaa yritä. Saattais vaan tulla turhia paineita puolin jos toisin. Tärkeintä nyt kuitenkin on se joku jonka kanssa on hyvä olla eikä sen suhteen virallinen status. Been there, done that...kyllä siitä sitten jotain kehittyy yrittämättäkin jos on kehittyäkseen.

    Mut näin kuusta juustoon, tiesitkö että autottomana oleminen on aika syvältä? Mut ehkä tää tilanne korjaantuu tässä piakkoin, kyllä tää pari kuukautta muiden armeliaisuuden varassa riittää taas vähäks aikaa tätä lajia...

    -L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista