473: Masisfiilis

Ollut vähän masentelua viimiset päivät. Muutamalla kaverilla menee huonosti, oikeen imen sitä pahaa oloa niiltä itselleni. Aika outoa, oon aina 'leikkinyt terapeuttia', eikä koskaan ennen oo käynyt näin. Tottakai se on muhun vaikuttanut, mutta ei näin vahvasti.

Nukkuminen sujuu taas suht ookoosti, melatoniinit on uudelleen testissä ja taitaa ne vähän auttaa. Jos vielä sais ton seinänaapurin pois tosta meluamasta (kovasti oon järkkäämässä sille häätöä), ni vois jopa saada nukuttua kunnolla jatkossa.

Torekin perseilee, kiipeilee yksinollessaan pöydille sun muuta 'kivaa'. Viimeksi olin ostanut pari pussia karkkia, että ois saanut illalla vaan pelailla jotain ja mässytellä, vähän otti muuten päähän tulla kauppareissulta kotiin ja huomata, että se oli kiivennyt työpöydälle, mitä ei oo koskaan ennen tehnyt, syönyt mun karkit ja tiputtanut kaiuttimet lattialle. Ei sen arjessa ole muuttunut oikeastaan mikään, vaikea keksiä mistä tää nyt johtuu. Vaihdetaan entisen kämppiksen kanssa koiria hetkeksi viikon päästä, saa vähän lomaa tosta eikä lyllerön tarvi silti olla ainoana koirana täällä. Tuntuu vaan tavallaan luovuttamiselta antaa se hetkeksi muualle hoitoon, ei oo yhtään mun tapaista. Nyt ei vaan jaksa työstää sitä.

En voi kieltää, etteikö vanhat paskat tavat oo käynyt lähiaikoina mielessä. Mutta en aatellu sortua niihin enää, ei mulla nyt niin huonosti mee. Ja on tää päivä jo ollut reilusti eilistä parempi. Eiköhän tää tästä taas iloksi muutu aika nopsaan.

Huomenna alkaa vielä joku työkkärin kurssi, onneksi se kestää vaan neljä päivää. Ei yhtään kiinnosta, mutta saattaahan se tehdä ihan hyvääkin. Vähän vaihtelua normiarkeen jos ei muuta.

Menipähän valittamiseksi tänään. Olis mulla ollut järkevämpääkin kirjoitettavaa, mutta nyt ei inspaa. Noo, seuraava postaus tehdään taas paremmilla fiiliksillä, ei mulla kauaa mene tästä masentelusta irrottamiseen, kun tiedän miten se mun kohdalla onnistuu.