554: Pahakin päivä päättyy

Salasessa taas uutta!

Ollut vähän rankka viikko (ja viikonloppu). Pienet ahdistukset ollut päällä melkein koko ajan, tullu vähän hajoiltua. Viiltäminenkin kävi yks päivä mielessä, mutta kun oon kerran päättänyt että ei, niin se on sitten ei. Ja syömisissä nyt ei oo mitään kehumista. Joudun käsittelemään asioita, joihin en oo vielä valmis. En tosin tiedä voiko siihen valmis koskaan ollakaan, ehkä ihan hyvä hoitaa ne pois päästä pyörimästä. Saa nähdä onnistuuko, ainakin yritän.

Tavarat on sentään saatu raahattua uudelle kämpälle, vanhan kämpän avaimista päästy eroon, ei tarvii siellä enää ravata. Riittää tässä vielä tekemistä, mutta ei oo mitään kauheeta kiirettä enää jatkuvasti. Ja ylihuomenna saa lähteä hakemaan lyltsiä takasin porukoilta, vähän on ollu ikävä. Pitää vaan selvitä huomisista agikisoista Toren kanssa ensin, lupasin sellaisiinkin lähteä. Hupsista. Noh, mennään pitämään hauskaa ja naurattamaan ihmisiä Toren päähänpistoilla.

Hoitotammakin on taas paremmassa kunnossa, sille on tehty kunnon suunnitelmat, joiden avulla se toivottavasti nyt pysyy oireettomana, ei sen sairauksia mikään enää poista. Tallilla on kuitenkin saanut taas vähän nollata päätä, on päässyt pitkille maastolenkeille pyörimään. Sinne on nykyään niin kiva mennäkin, heti on hevonen tarhan portilla hörisemässä kun ajaa auton pihalle. Parin viikon päästä pääsee tutustumaan tallin uusiin asukkaisiin ja luultavasti myös niiden omistajaan, jonka pitäis kuuleman mukaan olla aika samoilla linjoilla mun kanssa hevosasioissa, et eiköhän me hyvin juttuun tulla.

On tässä paljon kaikkea muutakin hyvää, ehkä tää tästä vielä iloksi muuttuu.