keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Jatkan saman terapeutin luona käymistä kesäloman alkuun asti. Sitten muutan kesäksi sinne Turkuun, joten ainakin loman ajan yritän pärjätä itsekseni, jos ei mitään ihmeempää tule. Hoitoneuvottelussa oli kamalaa, en vieläkään pidä yhtään siitä lääkäristä. Kaiken lisäksi tajusin sen tuijottavan mun kättä, kun kynsin sillä itseäni pysyäkseni kasassa. Ahdisti. Maanantaina varmaan puhutaan terpan kanssa tosta neuvottelusta, kyllä sekin näki etten käyttäytynyt siellä yhtään niin kuin tavallisesti.
Mietittiin siellä, että oon aikasemmin sanonut tykkääväni kirjoittaa, ja nyt kerroin tästä blogistakin, joten kokeillaan käyttää kirjoittamista apuna. Vaikka terapeutti kyllä sanoi, että oon hyvä puhumaan, kunhan pääsen alkuun. Mietin, että voisin ensinalkuun tulostaa sille maanantaiksi jotain blogitekstejä, jos se niiden avulla pääsis taas vähän paremmin mun pään sisälle. Jos teillä on jotain ideoita, mitä tekstejä mun kannattaisi tulostaa, niin laittakaahan kommenttia! Avasin hetkeksi myös vanhan blogin (tosi mielikuvituksellinen osoite sillä), sieltäkin vois ehkä jotain tulostaa. Osa vanhoista jutuista on samassa mallissa kuin edelleen, osa paremmassa ja jotkut harvat jutut huonommassa, mutta sellaisiakin uskallan vanhasta blogista tulostaa nyt, kun luotan siihen, että pystyn puhumalla kertomaan, mitkä asiat ovat muuttuneet.
Mua sattuu lukea noita vanhoja tekstejä. Toisaalta mua harmittaa, kun oon poistanut ne edellisen amiksen aikaiset kirjoitukset, mutta toisaalta ne saattais olla liian rankkoja luettavaksi nyt. Sillon mulla taisi olla se vaikein kausi menossa, kiusaaminen oli vahvasti mukana siinäkin koulussa ja mä en aatellut muuta kuin itsaria. Oisin varmaan tehnyt sen silloin, mutta en jaksanut. Noi on ne asiat mitkä siitä ajasta päällimmäisenä on mielessä, ja ne riittää. Mä en nyt jaksa kaivella liian vanhoja juttuja. Haluun vaan päästä eteenpäin, en saa taas jäädä liikaa kiinni menneeseen. Etenkään, kun mä en ole se sama ihminen kuin ennen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
musta sun kannattaa näyttää juuri niitä kaikkein synkimpiä tekstejä niin voisitte keskustella miten sä voisit selvitä sellaisista hetkistä.
VastaaPoistahyvä idea kyllä antaa terapeutille blogitekstejä :)
Vastaan nyt tällä toisella käyttäjällä, kun en jaksa kirjautua uudestaan :D
PoistaToi on muuten aika hyvä idea, pitääkin muistaa niitä vaikeimpina hetkinä kirjoitettuja tekstejä tulostella heti, kun pystyn lukemaan niitä itkemättä (en edelleenkään uskalla itkeä kenenkään nähden).