343

Jokohan saisin kuolla tänä vuonna?

Tyhmiä suunnitelmia, tosi tyhmiä. Tarkkoja laskelmia, en suostu epäonnistumaan siinä enää. Googletellessa olen onnellinen siitä, että otin oman koneen mukaan, eipähän kukaan vahingossakaan huomaa, millaista tietoa etsin.

En pysy laskuissa mukana, en tiedä montako kertaa olen ollut terä kädessä loman aikana. Tänään etsin jotain kaapista, löysin kasan puukkoja ja muita teräviä esineitä, hetken tärisin onnesta. Mutta ei, ei saa. Paitsi jos ihan vähän...

---------------------------

Jotain hyvääkin. Tore on outo. Lapsuudenkaverin koira ei ikinä tule muiden urosten kanssa toimeen, Toren kanssa sillä ei ole mitään ongelmaa. Tore pitää huonotapaisen, pomottavan tätini koiran kurissa, antaa sille kuonoon muttei kuitenkaan liian kovasti ja osaa lopettaa ajoissa. Tore on ehtinyt loman aikana auttamaan paria arkaa pentua, se osaa käyttäytyä niiden seurassa täydellisen rauhallisesti, vaikka onkin yleensä hirveä sählä. Toren seurassa lyllerö uskaltaa mennä häntä heiluen vieraiden koirien luo, yksinollessa niille pitää murista. Ja mikä parasta, vuoden vaihtuessa porukoilla asuva pikkupiski ei ollut sohvan alla nurkassa tärisemässä paniikissa, vaan nukkui rennosti Toren vieressä ja uskalsi käydä jopa ulkona rakettien paukkeessa häntä pystyssä, kunhan sai pysytellä Toren lähellä. Hetken melkein itkin ilosta, enää pikkupiskin ei tarvitse panikoida jokaista rakettia.

Joskus se on vähän pelottavaakin, kuinka hyvin tuo otus lukee niin toisia koiria kuin ihmisiäkin. Nyt hölmö kuorsaa tuolla peiton alla. Täytynee yrittää ryömiä sen viereen, vaikka taitaa tästä tulla valvottu yö kuten kaikista aikaisemmistakin...