tiistai 14. tammikuuta 2014

352

Juteltiin hetki luokanvalvojan kanssa, jonka jälkeen suunnattiin koulutuspäällikön -tai mikä yksikön vastaava se nykyään lieneekään, en pysy mukana sen liikkeissä - huoneeseen.

"Jaahas, katsotaas sitten näitä meidän priimuksen suorituksia.."
"Jos se menee neljännelle vuodelle niin sitten se menee, mutta ei tämä nyt näytä ollenkaan pahalta, ehdit kyllä hoitaa noi pois alta jos tahdot valmistua keväällä"
"Kyllä sä tän kevään jaksat, saat sitten paperit kouraan ja voit jatkaa mihin ikinä haluat"

"Kukas sinne tuppukylään nyt vapaaehtoisesti tahtoisikaan" (joo, se on samoilta suunnilta kotoisin..)
"Älä siitä työharjoittelusta stressaa, oot niin hyvä koulussa että saat tulla tänne mun ohjaukseen siksi aikaa"
"Kato tossa on kuva mun koirasta" :D

Nii-in, ehkä tässä on vielä mahdollisuus valmistua. Luokanvalvoja lupasi selvitellä kursseja, jotka voisi hoitaa itsenäisesti. Ei tässä koulussa nyt taida muuta kamalaa olla, kuin yksi korttikoulutukseen kuuluva voimankäyttöpäivä ja yksi vk:n kurssi, jotka pitää käydä muiden kanssa. Tosin yksi opettaja ei ole merkannut kaikkia vk:n poissaoloja, jos sillä ei ole hyvää syytä niiden puuttumiselle, niin käyn vaan tekemässä näytöt ja se kurssi on siinä :D Lisäksi puuttuu yksi kurssi, jossa tunneilla on oikeasti läsnäolopakko, mutta siitäkin voi ilmeisesti tehdä osan jonkun verkko-ohjauksen avulla ja käydään pari tuntia yhdistelemässä piuhoja toisiinsa koululla (lue: saamassa muutamat sähköiskut). Ja jos kerran oon työharjoittelun koululla, pystyn kai tekemään osan hommista silloinkin jos ne on siinä vaiheessa vielä kesken.

Työharjottelusta stressaaminen laski aika nollille. KP on se tyyppi, joka antoi mulle pääsykokeissa täydet pisteet, se jolle sanoin ensimmäistä kertaa että mua on kiusattu ja joka on itsekin kokenut yhtä sun toista. Eiköhän me sen kanssa tulla juttuun, vaikka se osaakin olla toisinaan aika vaativa. Koiraihmisiäkin vielä :D

Nyt jännitetään tuleeko tosta koulusta mitään vai loppuuko voimat. Kokeillaan ja katsotaan, aina mulla on se toinenkin vaihtoehto...

Tää on pitänyt paikkansa kaikkien koulujen kohdalla.

6 kommenttia:

  1. Hyvä jos saat koulun hoidettua! :) Sä pystyt siihen.

    VastaaPoista
  2. Kyllä sä pystyt tohon kouluun! Ja vaikket pystyisi, niin ei maailma siihen kaadu...eikä tää tarkoita että ainut vaihtoehto olisi silloin itsemurha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mm, yritän ainakin. En mä keksi muita vaihtoehtoja. Jos musta ei oo kouluun, ei musta oo mihinkään muuhunkaan.

      Poista
    2. Ite paloin loppuun kesken koulun. Olin kolme vuotta saikulla tekemättä mitään, kaksi vuotta kuntouttavassa opiskelupaikassa ja sitten palasin. Välillä kyllä kävi mielessä, että pääsenkö mä ikinä takasin, mutta aina se oli tavotteena. Nyt on enää pari hassua kuukautta jälellä ennen valmistumista. Et jos ei nyt jaksa, kyllä elämä odottaa.

      Sun postauksia lukiessa tulee olo, että oot osastokunnossa. Paastoominen ei oo terveellistä, ja vain pahentaa sun oloa pitkässä juoksussa. Mut jos et suostu osastolle menemään ja oot lääkevastanenkin, niin miten sä ajattelit parantua? Kuolemalla nälkään?

      Ei maailmasta tuu parempi paikka, jos sä kuolet. Maailmasta tulee parempi paikka, kun sä paranet.

      Poista