Terät on edelleen hukassa, mutta onhan tuossa sakset, kaapista löytyy puukkoja, harppikin on parempi kuin ei mitään... En mä varmaan pysty olemaan viiltämättä enää.
Koulujutut muuttui taas. Se korttikoulutuksen voimankäyttö on sittenkin sunnuntaina. Huomenna alkaa joku ihme liikuntajuttu jota joku nuorisotyöntekijä vetää, saan kuulemma korvata sillä sen voimankäytön kurssin mikä puuttuu. Viikon päästä keskiviikkona alkaa se kurssi, joka pitää käydä yhden luokan mukana. Okei, korttikoulutus varmaan menee. Se on aikuispuolen, ei aikuiset oo pahoja. Ja siellä on yksi tuttukin. Mutta noi muut...
Siis mun pitäisi mennä huomenna paikkaan, jossa en ole koskaan käynyt. Yksin. Enkä tunne sieltä ketään. Huomenna ois se ryhmäkin, mutten taida ehtiä molempiin.
Minä, joka en koskaanikinämilloinkaan itke toisten nähden, menin sitten itkemään koko bussimatkat porukoilta kämpälle. Joku tuli sen takia juttelemaankin, taisin olla aika töykeä sille. Ihmetteleviä katseita bussiasemalla, kun oli taas ihan liian pitkä vaihtoväli. Näyttihän se varmaan fiksulta, istuin aseman eteisen lattialla Toren kanssa silmät punaisina ja yritin olla kuin en muita huomaisikaan.
Luokanvalvojakin yritti soittaa ja laittoi viestiä, käski soittamaan mahdollisimman pian. No, ehkä se mahdollisimman pian on huomenna, jos vaikka pystyisin silloin puhumaan itkemättä.
Sit on aina se toinen vaihtoehto, ettei vaan enää heräisi huomenna.
Kun kyllä sä pystyt olemaan viiltämättä! Älä nyt neljän kuukauden jälkeen enää luovuta, kyllä sä jaksat! :) Vaikka toi oiskin kauheeta, niin ÄLÄ viillä. Äläkä mieti itsemurhaa. Tee jotain muuta. mitä tahansa muuta, mutta älã nyt luovuta <3 Mikä asia juuri nyt on sun mielestä se kaikista pahin?
VastaaPoistaTarkotan sitä, älä ees mieti itsemurhaa, jaa tee ihan mitä tahansa muuta mutta älä satuta ittees...
VastaaPoistaEn viillä, ainakin yritän olla ilman. Pahimpia on varmaan just ne pari kurssia (koululla käytävä ja liikuntajuttu), jotka on pakko käydä samanikästen/nuorempien kanssa, jotka kaikki tuntee toisensa entuudestaan...
PoistaKyllä sä jaksat ihana <3 mä uskon suhun, kyllä sä vielä haluat elää! :) Älä viillä enää...!
VastaaPoistaYritän olla ilman. Kiitos<3
PoistaMitä häpeää itkemisessä on? Ei mitään, se on luonnollista. Silloin kun on surullinen, SAA ITKEÄ. Parempi itkeä vaikka ihmisten ilmoilla kuin kätkeä kaikki...jos kokeilisit? :) Ja voimia, älä viillä!
VastaaPoistaTiiän että se on luonnollista. Jotenkin vaan hävettää, en edes ekaluokalla uskaltanut enää itkeä muiden nähden, en edes äidin :/
PoistaMiksi se on niin vakavaa mennä paikkoihin vaikket tuntisikaan ketään? Jos hirveesti ahdistaa niin voithan sä lähteä varmaan kesken. Ei kukaan sua voi pakottaa mihinkään. Voimia :)
VastaaPoistaEn mä tiedä itekkään tarkkaa syytä. Kai ne kiusaamiskokemukset edelleen pyörii mielessä sen verran, että epäilen kaikkien olevan yhtä kusipäitä kuin ne kiusaajat, enkä kestäis sellasta enää. Enkä kehtaa lähteä kesken pois, mitä kaikki siitäkin ajattelis...
PoistaMiksi ihmiset viiltelevät? En ole koskaan ymmärtänyt sitä, vaikka olen ollut itsekkin masentunut.... kysyn oikeasti ihan mielenkiinnosta, not judging here :) +stay strong!!
VastaaPoistaSanotaan vaikka että lueppa esim. tämä, en jaksa nyt selittää mitenkään ymmärrettävämmin http://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2014/02/viiltely-ja-koulukiusaaminen.html :)
Poista:( toi selitti kyllä, sain vähän uusia näkökulmia, kiitos!
Poista