Ärsyttää. Huomenna alkaa se työharjoittelu ja sen lisäksi pitäisi raahata perseensä sinne liikuntajuttuun, missä oon ollut vaan sen yhden kerran. En haluaisi mennä, en tiedä pystynkö edes, mutta en kuulemma valmistu jos en käy siellä tässä kuussa joka viikko. Neljä kertaa. Tuntuu ihan mahottomalta. Joo siellä oli sillon ekalla kerralla ihan ok olla, mutta se on jotenkin... en tiedä. Mun päässä vaan pyörii, että siellä on ihan kamalaa, enkä saa sitä loppumaan.
Ja sit on se joku tekniikan kursseista, mitä en sillon pystynyt suorittamaan toisen luokan mukana. Ne ei nyt koululla olekaan varmoja siitä, voinko tehdä sitä työharjoittelun yhteydessä.
Kelan tyyppien muroihin on selkeesti kustu. Täytyy käydä sielläkin tappelemassa joku päivä, ihan vaan koska kämppis ei osaa olla tarpeeksi suorasanainen ja mä oon vittuuntuessani aika... vittumainen. Idiootit ottivat kämppiksen tuista asumislisän pois ilmoittamatta siitä mitään etukäteen, ihan vaan koska meillä on yhteinen makkari. Aikovat periä solukämpänkin ajoilta tukia takaisin. Mitähän kettua... Ei kämppis nyt täysin rahaton ole ja pärjätään hetki näin, mutta kerrotaanpa seuraavaksi kelan tyypeille, että me ei edelleenkään seurustella. Seurustelin sit varmaan asuntola-aikoinakin kämppisteni kanssa, mulla on ollut yhteinen makkari nykysen kämppiksen lisäksi muistaakseni kolmen likan kanssa.
--------------------------------------------------------------------
Piti kirjoittaa vähän muustakin. Mitään ihmeellistä en jaksa enkä ehdi, mutta syömiset nyt ylläripylläri kusee edelleen. Oon ehkä idiootti, mutten halua lopettaa tätä. Enkä enää tiedä pystyisinkö edes lopettamaan vaikka haluaisinkin. Mietin vaan tossa suihkuun raahautuessa vaihteeksi vähän plussia ja miinuksia. Kaikkia en jaksa kirjoittaa, mutta osan ainakin.
+ voi hallita ees jotain
+ laihtuu
+ rankaisukeinonakin tää on ihan toimiva
+ kiva fiilis kun pystyy oleen ilman ruokaa
- kauankohan fyysinen puoli pelittää...
- yksi kaikilta salattava asia lisää, ihan kuin en valehtelisi muille jo tarpeeksi
- pelkään että rikon välit pariin ihmiseen jos jatkan tätä
Miinuksia kuuluis kai keksiä enemmän... ihan sama.
Jatkossa kirjoitan syömisjutut muualle, en halua huolestuttaa ketään tällä pelleilyllä. Yritän olla mainitsematta syömisiä tässä blogissa, tietty jos ne nyt vahvasti johonkin kuulumisiin tms liittyy niin en sitä välttelekään, mutta mitään syömisvammailublogia tästä ei tule.
Nyt en jaksa välittää yhtään mistään. Oon ollut viimiset pari päivää ihan ylivittuuntunut kaikkeen, kämppiskin on huomannut asian. En oo tappamassa itteäni, mutta ei mua haittais jos jostain syystä kuolisin. Ehkä vähän jopa toivon sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti