Mä yritän vielä selvitä. Mut en lupaa mitään. Jos en onnistu ni sit vaan tapan itteni, mut eipähän kukaan voi sanoa etten ois yrittäny. Ei aikarajoja, ne vaan ahistaa.
Tää blogi saattaa olla vähän normaalia hiljasempi hetken (sitähän tää on jo vähän aikaa ollut). Kokeilen taas yhtä juttua, mut en jaksa selittää sitä nyt. Positive journal päivittyy entiseen tapaan (eli ei ihan joka päivä koska laiskuus, mut yritän silti keksiä joka päivälle jotain) ja salaseen tulee joka viikko uutta jos vaan jaksan. Tän blogin puolelle vaan sillon, jos on jotain oikeeta asiaa. En tuu kirjottamaan joka kerta kun ahistaa, testaan vähän muuta. Voi olla että oon jo huomenna täällä itkemässä, mutta kokeilen.
 |
| Eikä oo pakko onnistuu. |
Ihanaa, että jaksat yrittää! Kuten tuossa alla lukeekin, niin pääasia, että yrittää. On ainakin viisasta olla asettamatta aikarajoja, pikemminkin hyvä edetä ei edes päivä vaan minuutti kerrallaan. Tsemppejä!
VastaaPoistaMuuten, asian vierestä tämä, mutta haluan kuitenkin sanoa. Luen nyt sellaista kirjaa, jossa on itsemurhaa yrittäneiden lyhyitä kertomuksia. Olen huomannut, että tosi monessa kertomuksessa mainitaan, miten koirat auttoivat pääsemään vaikeiden hetkien yli! Siis että ilman koirien rakkautta ja seuraa kertoja ei olisi millään selvinnyt elossa. Tässä blogissa huomaa taas saman. Niin että onneksi sulla on nuo kaksi karvaista tukijoukkoina. :)
Kiitos, katotaan nyt tuleeko tästä(kään) yrityksestä mitään. Mut ei kai tässä mitään menetä.
PoistaJep, koirat auttaa ihan älyttömän paljon! :)
Paljon paljon tsemppiä sulle, tosi hienoa että jaksat vielä yrittää, oot vahva ihminen <3
VastaaPoistaKiitos, vahva oot sinäkin!<3
Poista