En saa tästä kiinni. En tie ahistaako mua koulujutut, joita on ihan liikaa ja joiden takia oon joutunu, ja joudun vielä ainaki pari kertaa, soitteleen aika vieraille opettajille, joita yhtä ei ees kiinnosta jeesiä vaan se yrittää tehä kaiken mahdollisimman vaikeeksi mulle. Vai ahistaako mua se, että tosi monilla tuntuu menevän huonosti tällä hetkellä, toisaalta en mä jää muiden ongelmiin ikinä liiaksi kiinni, mut kai se nyt jotain vaikuttaa... Vai ahistaako mua vaan yleisesti se, että tässä lähiaikoina on ollut ja tulee olemaan hirveesti muuttuvia asioita, tai se, etten oo saanut (tais tajunnut ottaa -.-) pitkään aikaan kunnolla omaa aikaa, kun ex-kämppiskin häipy vasta tänään ja oon ollu melkein joka ilta naapurissa viimiset viikot. Kai tää kipeenä oleminenkin osansa aiheuttaa, vaikka alkaakin vihdoin tuntuu vähän paremmalta. Ja mun konekin on sanomassa sopimusta irti, mur!
Mut ilosempiin asioihin, en jaksa jauhaa noita huonoja asioita nyt.
Muutosta ei tarvii kauheesti enää stressata. Uuden kämpän remppa lienee aika pian valmis, täytyy huomenna soittaa ja kysyä miten se etenee, ja saan kai aika pian jo avaimet käteen.
Eläinpuolella sujuu hyvin. Oon oppinut tallilla tulemaan huipusti toimeen jopa tallin vaikeimman hevosen kanssa, ei se esittele mulle mitään uhkailujaan enää. Aika usein mun jaloissa tallihommissa pyörii paikan omistajan koiranpentu, aiheuttaa kyllä tahdin hidastumista, mutta mikäs kiire mulla ois. Omat piskit on jossain vaiheessa lähössä myös mukaan kokeilemaan tallikoirien elämää, siellä on kivoja mettiä mihin ne pystyy ottamaan maastoreissuille mukaan. Aamutallipäivinä ei yleensä illemmallakaan ahista vaikka kävis mitä, se piristää niin kivasti :)
![]() |
<3 ja taitava sai sormensakin kuvaan... |
En mä keksi enempää kirjotettavaa. Ehkä lähden tästä kehittämään lisää stressiä raha-asioista ja täyttämään toimeentulotukihakemusta, jos vaikka kävis tuuri ja saisin sieltä jotain, en yhtään osaa arvioida... Kyllä tässä nyt hengissä pysytään ilmankin. Torstaina suuntaan kuitenkin porukoille, sieltä saa auton tankin täyteen menovettä ja vähän ruokarahaa, niillä sit taas pärjää. Ja pääsee pitkästä aikaa moikkaamaan lapsuudenystävää koirineen, tulee taas ihan parasta! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti