Oon koko tän viikon lähinnä kironnut mun elämää. Monta kertaa oon käpertynyt sohvalle liikuntakyvyttömänä tän kivun takia. Potkinut itteäni perseelle, yrittänyt selvitä edes lääkekaapille asti, hokenut että on vaan pakko nousta jos haluaa jotain helpotusta kipuun. Käyttänyt koiria itkua pidätellen muutaman minuutin kusetuslenkeillä, kun ei muuhunkaan pysty. Potenut huonoa omaatuntoa siitä, kuinka oon paska koiranomistaja, kun mun koirat ei pääse edes lenkille. Parempina hetkinä oon sentään saanut istuttua hetken jossain ulkona, niin ovat saaneet vähän rällätä siinä vieressä, mutta ei se mitään lenkkejä korvaa. Eikä treenejä, mutta ei niihinkään tässä kunnossa pääse. En uskaltais ees ajaa hallille asti. Ajoin tänään lyhyen matkan kauppaan, havainnointikyky 0, keskittymiskyky 0, sattui koko ajan niin saatanasti, vaikka olevinaan lähdin kauppaan vähän normia kivuttomampana hetkenä.
Selkäkin hajoo taas, kun en oo voinut liikkua, ja liikunta on se, mikä pitää sen kivuttomana. Jos nyt huomenna käviskin tuuri ja pääsis tästä hammaskivusta eroon siellä lääkärissä, ni on heti seuraava vaiva hoidettavana. Kivuttoman päivän jos näkis, ei sellasta oo ainakaan viimiseen kolmeen viikkoon mahtunut yhtäkään. No, osaa ainakin arvostaa niitä hetkiä kun ei satu mihinkään, ne on vaan aika harvassa.
Raha-asiat kusee vielä pahemmin kuin luulinkaan, eikä siitä muutostakaan oo vielä mitään tietoa. Koirahierontasuunnitelmat ei edisty mihinkään suuntaan, niillä sitä rahaa sais, mutta kun ei uskalla sopia mitään päivää kenenkään kanssa, kun ei tiedä onko edes kykeneväinen poistumaan kotoa. Eikä niiden miettimiseen mitään energiaakaan riitä, haha. Pitäs kyllä repiä asiakkaita enskuulle jostain, jos sillon vaikka olis jo kykeneväinen johonkin.
Pakko jaksaa. Silloin kun ei kestä tätä kipua tai ajatuksia, voi onneksi napata unilääkkeet naamaan ja painua ainakin muutamaksi tunniksi nukkumaan. Niin aattelin nytkin tehdä, halusin vaan tehdä pitkästä aikaa kunnon valitusvinkunan bloginkin puolelle ensin.
En mä oo hukannut toivoa mihinkään, vaikka ehkä siltä kuulostaakin. Siitä mä pidän kiinni. Oon yllättävän hyvässä kunnossa henkisesti, joskus vaan tekee mieli valittaa. Nyt nukkumaan ja aamulla hammaslääkärin tuoliin, josko sais ees osan kivuista pois. Ainakin hetkeksi koska puudutus♥ Sais kyllä tuikata yhden puudutuksen tohon selkäänkin, sit oisin onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti