Oon ihan helvetin väsyny tähän. Tulin viikko sitte takasin "kotiin", en siis kotona oo mut mun varastona toimivan läävän naapurissa kuitenki. Perjantaina pitää taaaaas lähtee takasin porukoille. Just ku tottu taas oleen täällä ja rupes saamaan jotain aikaseks ni koht pitääki taas lähtee. Sit oon siel ehkä viikon, sit ehin oleen täällä taas jonkun vajaa pari viikkoo ja pitää vittu taas mennä sinne tyyliin viikoks. Alkuperänen suunnitelma oli et oisin menny seuraavaks vast jouluna mut eläinlääkäriin kontrolliaika sinne, viikko sit lyltsi meni perus hammaskivenpoistoon mut siltä sit lähtiki hampaita veks ja pakko se on käydä tsekkaas et kaikki on parantunu niinku pitää. Vitun huono omatunto siitäki etten oo huomannu mitään eikä hajuukaan siitä kauanks se on ollu kipee. Vaik tiiän ettei hammasjutut useinkaan oireile ennen ku tilanne on ihan räjähtäny mut silti sellanen olo et ois pitäny huomaa ees jotain.
Haluis joskus olla ees hetken paikallaan jossain ilman et koko aika tietää et koht onki taas pidemmän aikaa jossain muualla. En oo saanu ees sitä koiran osteopaattiaikaa varattuu ku en vittu koskaan tiedä tarkkaan koska oon täällä ja sit on niin vitun vaikeeta puhelimes sanoo jos tarjotaan jotain aikaa mikä ei käy. Siit puhumattakaan et voisin muka ees miettii jotain polia, haha ei tällä tahdilla sinne pääse ikinä halus tai ei. Kavereitakaan nähny pitkään aikaan, ei ne enää kysy lenkeille ku en koskaan oo ollu täällä sillon ku ne on kysyny. Ja sit jotenki vaikeeta pitkän ajan jälkeen kysyy niitäkään. Tai yhtä kysyin mut tadaaaa sille sopis parhaiten sillon ku oon taas takas porukoilla.
Sit ei ees pysty oleen kotona ku ei pysty siivoon siellä mut täälläkään voi aina olla. Oispa ees kesä ni vois nukkuu autossa sillon ku ei oo muutakaan paikkaa. Mut ei ku piti tulla nää vitun pakkaset ja sit sen myötä lisästressii mm. siitä miten toi auto jaksaa käynnistyy pakkasella, kaikki talviajon ihanuudet ku toi on suoraan sanottuna vitun paska ajettava kesäkeleilläkin jos on vähänki urii tiessä. Ja sit tietty kaikki ääliöt liikenteessä, niit näkee joka kerta ku tota välii ajaa. Joskus vaan yks törttö, joskus kymmenen. Perjantaina pitäs uskaltaa tankkaamaanki jos en aikasemmin liiku autolla mihinkään, sil pitäs päästä viel tankille asti helposti mut pidemmälle ei uskalla lähtee. En ees tiedä jäätyyks tossa rottelossa tankkausläppä kiinni miten helposti, mut tuskin sitä muistan kattoo ennen ku vast siel tankkaamassa. Njoo, yks lisäaihe stressaa. En tie miks tankkaaminenki on niin kamalaa ku oon tehny sen niin monta kertaa aikasemminki eikä koskaan oo ollu mitään ongelmaa. Tai kerran se laite ei huolinu mun korttii mut sit en vaan tankannu, sillon olin fiksu enkä jättäny tankkaust mihinkään "nyt on viimeistään ihan pakko"-vaiheeseen.
Tekis vaan mieli paiskaa toi auto seisontaan mut sit stressaisin auton sijasta junailusta + siitä et porukat joutuis hakeen kaukaa asemalta aina eikä niillä oo koskaan ees aikaa mihinkään. Tai sit vois busseilla mut ainaki aikanaan tota välii ajo sellaset kuskit et huhhuh, ihme et pysyivät tiellä. Ja vitun pitkä vaihtoväli puolesvälissä matkaa. Sit ku on viel koira joka ei kestä kauheesti kylmää etenkään paikoillaan ni ei helvetissä, bussi ei käy.
Nyt ahistaa se et pitää pian lähtee porukoille. Sit porukoilla ahistaa se et pitää pian lähtee takas tänne. Jee.
Ain välil tuntuu siltä et ois helpompi vaan kuolla. Mut sit en haluu sitäkään ja seki vaihtoehto ahistaa. Mut ei yhtään sen enempää ku mikään muukaan vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti