Mä en oikeen tiedä mitä täällä tapahtuu, mut en myöskään ihan tykkää siitä. Oon siis porukoilla käymässä ja tossa vieressä on sellanen pieni metsä mikä on ollu lapsesta asti mun turvapaikka. Mut ei se enää oo. Eka tuli korpit, sillee ihan kiva kun ne on yksiä mun suosikkilinnuista ollu aina mut ei ne kuulu tonne. Ei noin pieneen metsään eikä noin lähelle asutusta, ei se vaan oo niitten ympäristö. Sit kesällä siellä loikki peuroja, siel ei oo koskaan ennen ollu niitä. Ja viime viikolla ku olin siel pimeellä lenkillä tuli susi vastaan. En oo sen jälkeen uskaltanu sinne pimeellä. Ei sillä et itteni puolesta pelkäisin mut miksi mennä metsään jos siellä ei voi pitää koiria irti...
Muutenki kauheesti stressiä taas. En oikeen osaa nukkua, herään melkein joka yö neljältä siihen et on järkky huono olo ja tekis mieli vaan kiitää vessaan oksentaan. En tie miks. Vielki joka ilta tekis mieli viiltää. Pitäs tehä hirveesti kaikkea mut en jaksa enkä uskalla mitään.
Haluisin vaan kivan kämpän mis ois kiva asua ja mis pystyis samalla tekeen niit vitun koirahierontoja ettei tarttis tuhlata koko elämää siihen et vaan oottaa sitä ihmettä koska pystyis alottaan. Ku ei töihinkään mihinkään huolita, tai en oo pitkään aikaan jaksanu ees hakea ku kyl sen tietää ettei niistä mitään kuulu ni turha vaiva, eikä noit osa-aikasii hommia ees kauheesti oo. Enkä usko et musta ois mihinkään täyspäiväseen ainakaan nyt enkä oikeestaan ees haluu. Haluisin tehä jotain tällä vitun elämällä jos kert on joku pakko hengissä kituuttaa mut en pysty siihenkään. Tuhlaan vaan aikaa ja muitten tienaamia verorahoja eikä musta oo mihinkään muuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti