Nyt ei pää räjähdä ulkona. Talven paras puoli on täällä. Tai siis molemmat parhaat puolet. Ensimmäinen on se, että se on menossa pois ja kevät tulossa tilalle. Toinen on hankikanto, jonka ansiosta metsässä pääsee nyt ihan mihin tahansa helposti. Jostain syystä lähes kaikki pysyttelevät silti liukkailla kuhmuraisilla poluilla, joten saa seikkailla rauhassa kevään merkkejä etsimässä. Oon jopa parina päivänä jaksanut ottaa kameran mukaan, koko talven se on toiminut lähinnä pölynkerääjänä. Eilen sateli vähän luntakin, mutta ihme kyllä se ei haitannut. Oli se tavallaan ihan kaunistakin, keskellä metsää täydessä hiljaisuudessa ja rauhassa.
Selvisin porukoillekin, voi majailla hetken niiden nurkissa välillä. Jatkuva väsymys on näemmä seurana täälläkin, ja nukahtamisvaikeudet päättivät myös tulla mukaan tänne.
Vaikka nyt onkin taas pakkasta (joka voisi kyllä mennä pois), aurinko on sentään jaksanut näyttäytyä lähes joka päivä. Se on piristänyt sentään vähän. Kesää odotellessa, silloin jaksaa taas paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti