723.

En enää tiedä mitä teen. Perjantaina oli se hoitaja, tuntu et sitä ärsytti mun olemassaolo ja mua ärsytti sen jutut. Olin siinä kohdassa nukkunu koko viikon aikana yhteensä jonkun 8-9 tuntia ja hoitaja sanoi, etten saa nukkua päiväunia ni saan sitten yöllä nukuttua :)) Helppo sanoa jos ei ole koskaan itse kärsinyt unettomuudesta. Tuntui, et se muutenkin syyllisti mua mun oireista ja vähätteli, et se ei oikeen tunnu ymmärtävän missä mennään. Ja sille on ihan saatanan vaikee puhua. Olin siellä peräti puoli tuntia, jonka jälkeen se kysyi onko muuta mielen päällä. Ois ollu, mut ahisti ja ärsytti niin paljon et sanoin ettei ole ja lähin menemään sieltä. Ja sit kun ärsytys laantui menin 6h päiväunille jotka teki todella hyvää ja joiden jälkeen jaksoin käydä koirienkin kanssa kunnon lenkillä ja treenaamassa <3 Oikeesti mulle on ihan helvetin sama mihin aikaan nukun kunhan saan unta kiitos, sitä unirytmiä voi käännellä sit kun osaa nukkua taas.

Seuraava hoitaja-aika meni tasan kuukauden päähän. Siis KUUKAUDEN?? Kiva. Ei siinä muuten mitään, täysin turhaahan toi on, mutta jos tolla pitää käydä se viis kertaa ennen ku voi saada lähetettä polille ni saan sen joskus keväällä jos sillonkaan. Eikä tosta käynnistä ainakaan ollu mitään muuta ku haittaa. Kolme viikkoa seuraavaan lekuriin, onneks hoitaja ei oo sillä viikolla töissä ni se ei taaskaan tunge sinne mukaan. Pitää toivoa et jaksan sinne asti ja et saisin sille sanottuu et tää on ihan täyttä paskaa ja mun on parempi ilman niitä käyntejä ku niiden kanssa.

Ainiin ja lykkäs se hoitaja mulle jonkun lapun yhestä vertaistukiryhmästä ku täällä alkaa. "Täs ois tämmönen soita tonne jos haluut mennä". Aha kiitos. En uskalla soittaa, mut sehän ei hoitajatätyliä kiinnosta kuitenkaan, ni en sanonu mitään. En kyl nyt mitään ryhmää jaksaiskaan, etenkään jos se kuntouttava nyt vihdoin alkais. Pari päivää ni tietää siitä lisää. Hoitaja sit varmaan sillon kuukauden päästä ärsyyntyy siitäkin etten menny sinne ryhmään, mut se on sen ongelma sitten se.

Sertralinin alotin öö keskiviikkona. Aluks olin et jee, ei sivuvaikutuksia. Mut ei sitä riemua kauaa kestänyt. Ihan kamalan huono olo koko ajan päällä perjantaista asti. Montaa päivää en tätä tuu jaksamaan, et saattaa olla ettei tästä lääkekokeilusta tuu kovin pitkää.

Mut joo. Ehkä puolen vuoden päästä oon sit vihdoin polilla jos selviin jotenkin sinne asti ja onnistun sietään tota nykystä hoitajaa, kai sinne joku jonoki edelleen on. En ois koskaan lähteny tähän jos oisin tienny et sinne on nykyään niin vaikee päästä. Mun vointi on menny vaan ja ainoostaan huonommaks sen jälkeen ku hain apua, ku ei tää oo muuta ku pettymystä toisen perään. Se lekuri on ainoo josta on ees jotain hyötyä, mut kerta kuussa tai parissa sen luona ei muuta tilannetta kauheesti mihinkään suuntaan.