Eilen oli hauskaa, juhlittiin koeviikon päättymistä. Naurettiin, kännättiin, pelattiin lumi- ja vesisotaa... Kuitenkin heti kun jäin yksin, aloin miettiä, kuinka helppo siinä tilassa olisi ollut kuolla. Kuinka olisin voinut ottaa loput viinat mukaan ja mennä junaradalle tai vetää naamaan kaikki kämpästä löytyvät lääkkeet viinojen kera. Ja mä halusin oikeasti kuolla, olisin kyllä lähtenyt sinne junaradalle jos vaan olisin jaksanut ja jos tasapaino olisi toiminut vähän paremmin. En mä muista koska viimeksi oon halunnut kuolla niin paljon kuin eilen. Mä niin pelkään välillä mun ajatuksia.

Tänään oli aivan liian hyvä päivä. Käytiin lapsuudenkaverin kanssa tallilla moikkaamassa vanhoja hoidokkeja ja ai että meillä oli hauskaa. Puhuttiin siinä sen kaverin kanssa, että jos me ollaan jossain kahdestaan, kumpikaan ei ole sekuntiakaan hiljaa ja harvassa on ne hetket, kun me ei naureta. Enkä mä esitä sille ikinä mitään. Mulla on oikeesti hyvä olla sen kanssa.
Eikä mulla oo pitkään aikaan ollut näin hyvä olla porukoiden luona. Oon pari tuntia vaan maannut koirat kainalossa ja kuunnellut porukoiden juttuja, miettinyt, että näin sen kuuluu olla.

Kaiken lisäksi sain mun muistot takaisin. Enää en ole pelkkä tyhjä kuori jolla ei ole menneisyyttä. Mulla on oma tarinani, eikä se ole niin huono kuin oon ennen luullut. Ehkä kaikki oli huonosti ne hetket, kun olin koulussa. Mutta lapsena mun oli hyvä olla kotona. En mä ollut koskaan mikään helppo lapsi, en todellakaan, mutta silti porukat jaksoi mua, ei ne koskaan hylänneet vaikka pahimpina päivinä sillä uhkailivatkin. Ja mikä parasta, mulla oli se mun lapsuudenystävä ja pakopaikkana talli, missä me oltiin melkein aina, ja siellä kaikki oli kavereita keskenään.

Ajatus ei kulje, paras varmaan mennä nukkumaan. Vaikka tuskin saan nukuttua tänäkään yönä. Mietin vaan sitä, miksei kaikki voi olla aina näin. Hyvin. Mä tiedän, ettei tää hyvä olo tälläkään kerralla kestä kauaa, luultavasti oon taas huomenna tekemässä itsarisuunnitelmia, vaikka tällä hetkellä haluankin enemmän elää kuin kuolla.