Eikö kodin kuuluisi olla paikka, jonne on mukava palata reissun jälkeen? Oon mä tässä kämpässä joskus oikeastikin viihtynyt, nyt tökkii ja pahasti. Täytyy yrittää tehdä tästä viihtyisämpi jotenkin, kunhan joskus jaksais siivota, sais sen jälkeen järjestää kaikki huonekalut uudelleen ja muutenkin kehittää tänne jotain uutta, jos se auttaisi edes vähän. Vielä kun keksis kämppiksen kanssa jotain uutta yhteistä tekemistä niin kai tässä pärjäillään jotenkin.
Asuntoautoreissu meni ihan ok, mitä nyt valvoin yöt miettimässä mitä teen koulun kanssa. Piti kysyä äidin mielipidettä asiaan, mutta en sitten uskaltanut. Mä olin hetkittäin ihan tyytyväinen kaikkeen, porukoiden kanssa oli kivaa vaikka ne taas ihmetteli, miksi olin niin hiljainen. Ei kai aina tarvii jaksaa jutella, mulla oli kuitenkin ihan hyvä olo niiden seurassa. Pystyin jopa keskittymään lukemiseen, se on aika harvinaista...
Teen mä koulun kanssa mitä tahansa, yritän nyt asua tässä vielä ainakin tän talven, vaikka houkuttaiskin taas muuttaa. Kohta tulee vuosi täyteen siitä kun muutin tähän kämppään, ei ihme että tympii, oon tottunut muuttamaan pari kertaa vuodessa, enhän mä ole koskaan viihtynyt missään sen kauempaa.
En jaksa ees ettiä mitään kuvaa tänään, pitäis olla jo nukkumassa, mutten jaksa sammuttaa konetta vaikkei silmät pysy auki.
En taas osaa kirjottaa mitään järkevää...hyvä et porukoitten kanssa meni ookoosti! Ja tosi paljon onnea, kaksi viikkoo ilman viiltelyä :) :) :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMenee taas rankasti keittiöpsykologisoinnin puolelle, mutta ehkä sitä kotifiilistä ei ole siksi että et ole koskaan päässyt rakentamaan kotia? (ei sillä että siihen välttämättä vielä ole ollut tarvettakaan...) Muutaman kerran vuodessa muuttaessa ja opiskelijabudjetilla eläessä ei välttämättä se pesänrakentaminen ole päälimäisenä mielessä. Lisäksi asuntosi taitaa olla se paikka jossa useimiten istut yksin ja ahdistuneena, varmasti tämäkin vaikuttaa viihtyisyyteen.
VastaaPoistaEn tiedä kovinkaan paljoa lapsuudestasi joten en ala siitä sen enempää analysoimaan. Ilmeisesti vanhempasi ovat olleet kuitenkin melko vihjeettömiä kiusaamisestasi joten pienempänäkään koti ei ole ollut paikka aivan kaikelle mitä elämässäsi on menossa. Voi olla ettei sinulla siis ole semmoista pullantuoksuista kotipesäkulttuuria jonka päälle sitä idylliä rakentaa?
Koti on ajatuksen tasolla aina enemmän kuin ne seinät ympärillä. Asuinpaikkaan ei kannata yleensä liikaa kiintyä, mutta ehkä olet aina toinen jalka varmuuden vuoksi jo ovesta ulkona koska luopuminen on opiskelukämpissä aina jossain vaiheessa edessä.
Kiitos kommentistasi :) Saattaa pitää hyvinkin paikkaansa, ainakin tuo etten ole koskaan päässyt rakentamaan kotia ja sen takia kotifiilis puuttuu.
PoistaOon muuten alkanut vihaamaan tätä kämppää vasta kun tajusin, etten tule asumaan tässä enää kauaa, ainakaan saman kämppiksen kanssa... Pitäisi kai vetää jotenkin se jalka takaisin sisälle, jos se vaikka auttaisi viihtymään täällä paremmin, ihan turha siitä muutosta on vielä stressata...
on se ihan ymmärrettävää että haluaa muttaa. ite olen asunut koko elämäni samassa paikassa niin mulla vasta onkin hinku jo muuttaa.
VastaaPoistakoulu on yksi ongelmapesäke. toivottavasti asiat selviää.