Iltalenkillä ahdistus alkoi taas hiipiä päälle, vaikka kämppiskin oli vielä hereillä ja juteltiinkin jotain lenkin jälkeen. En taas keksi tälle mitään syytä, en mieti mitään ihmeempiä ja kaiken pitäisi oikeastaan olla ihan hyvin. Nukkumaankaan ei kannata edes yrittää mennä jos ahdistaa näin paljon, se vaan pahentaisi oloa.
Huomenna pitäisi lähteä porukoille, mutta en oikeastaan tiedä menenkö vielä. Täytyy aamulla soitella äidille ja kysellä, pääsiskö joku sittenkin hakemaan. Parin viikon ruoat koirille, Toren vetokamppeet, molemmat kamerat, vaatteet, porukoiden joululahjat sun muut pitäisi saada koirien lisäksi mukaan matkaan ja voishan sinne jotain kamoja raahata pois muuton tieltäkin, kun ei nää kaikki tavarat mahdu sinne uuteen kämppään. Tai mahtuisi ehkä, mutta ei me tarvita näitä kaikkia siellä kuitenkaan, siellä mitään omia huoneita ole. Hypinpä taas aiheesta kolmanteen :D Mutta joo, bussilla kulkeminen kahden koiran kanssa on ihan tarpeeksi stressaavaa ilman mitään ylimääräisiä kantamuksiakin, joten yritän välttyä siltä.
Huomenna näkee vuokranantajan ilmeen kun saan törkätä irtisanomislappusen sen kouraan. Sitä on odotettu. Se sanoi ettei me saada täältä mitenkään uutta kämppää, ainakaan yhtä halvalla. Haha, tossa uudessa on halvempi vuokra ja se on paremmalla paikalla. Eikä tarvii sielläkään maksella netistä itse mitään muuta kuin avausmaksu, eli ei tule senkään takia lisää maksettavaa.
Ehkä tän ahdistuksen kestää kun tietää, että aamulla on luultavasti taas parempi olo. Ei tee edes mieli viiltää, mutten silti halua heittää tuota terää vieläkään pois. Ehkä en kuitenkaan ota sitä mukaan uuteen kämppään.
Kyllä, heitä se pois kun muutat! Tosi hieno tuo ettei tee mieli viiltää!!! :)
VastaaPoista