336

Kymmeneltä mieleen pamahti taas ajatus koulusta. Tore mukaan ja pihalle, en pystynyt olemaan muiden seurassa. Takaisin sisälle vasta äskön kun muut olivat menneet nukkumaan (paitsi veli mutta se istuu tuolla kuulokkeet päässä). Miten nää ajatukset taas pääsikin karkaamaan kouluun.. Siihen, kuinka olen paska ihminen kun en pysty käymään edes yhtä kevennettyä amista. Siitä tavalliseen tapaan kuolemaan, siihen miltä se tuntuisi porukoista, mitä veli siitä ajattelisi, kuka ottaisi koirat...

Mutta tällä kertaa mä pystyin siihen. Sanoin itselleni, että koulu ei ole niin suuri asia. Yöunet ja mielenterveys ovat tärkeämpiä. Yhden paskalaitoksen takia mä en itseäni tapa.

Päädyn varmaan takaisin siihen samaan vanhaan ajatteluun heti, kun yritän mennä nukkumaan, mutta pystyin ajattelemaan noin edes hetken. Edistystä sekin.

Nyt häivyn bloggerista ja tulen takaisin joskus jouluaaton jälkeen. Ennen aattoa en edes lue muiden blogeja, kokeilen nyt olla edes muutaman päivän kokonaan ilman tätä.