340

Monta kertaa päivän aikana meinasin mennä metsään oksentamaan. En kuitenkaan mennyt, järki(?) voitti ahdistuksen. Hah, ainakin on sukulaisilta saadut suklaat syöty, ei tarvitse enää miettiä mitä tehdä niiden kanssa. Paastoiluhan mun piti aloittaa mutta yritys jäi aika lyhyeen, ei onnistu porukoilla se kun en halua huolestuttaa niitä. Yritän vain syödä niin vähän kuin mahdollista, ettei tää paino nyt tästä ainakaan nousisi enää.

Nyt haluaisin vaan viiltää. Olin jo kaivamassa terää laatikosta, mutta mun teräkätkö on kadonnut jonnekin - joko olen ollut huolimaton, tai sitten äiti on löytänyt ja hävittänyt ne. En tosin keksi mitään syytä sille, miksi se olisi penkonut noita laatikoita ja kai se olisi halunnut tietää, miksi mulla on läjä teriä kirjoituspöydän laatikossa, jos se olisi ne nähnyt.

En haluaisi pilata tätä kaikkea taas, mutta mun on yksinkertaisesti pakko viiltää. Kyllä tästä talosta teriä löytyy, ei ehkä mun huoneesta mutta kaikki on nukkumassa, joten voin hipsiä tuolla ihan vapaasti.

Kai sitä vielä vois kokeilla jotain muuta, mutta en usko että mikään muu auttaa tarpeeksi.

Vittukun allergiaoireetkin yrittää pamahtaa päälle taas. En oo tainnut täällä mainitakaan, että oireista päätellen oon ollut pienestä asti koirille ja muillekin elukoille allerginen. Porukoille en oo koskaan kertonut asiasta, ne ei ehkä katsois kovin hyvällä mun eläinharrastuksia jos ne tietäis. Päivällä käytiin katsomassa yhtä kissaa, toivon että tämä johtuu siitä eikä noista koirista.

Kirjottaminen taisi vähän helpottaa. Ehkä viillän, ehkä en, kovasti tekis kyllä mieli.