395

Torstaina en uskaltanut nousta sängystä. Muistin liian hyvin laskeneeni joskus kämppiksen lääkemääriä, tiesin, että niillä saisi hengen pois. Sängyssä olin turvassa, makkarissa ei taida olla mitään, millä voisi aiheuttaa pahempaa jälkeä itselleen. Pyörittelin kännykkää, mutten uskaltanut soittaa enkä laittaa viestiä kenellekään.
Luokanvalvoja yritti soittaa, oli sen jälkeen mennyt kysymään kämppikseltä, olenko tehnyt itselleni jotain, kun en vastaa puhelimeen. Naurettiin sille kämppiksen kanssa, mutta samalla mietin, miltä kämppiksestä olisi tuntunut, jos olisinkin vetänyt ne lääkkeet...

Perjantaina oli parempi olla ja suuntasin porukoille. Sieltä lähdettiinkin heti vähän ostoksille...

Kierreltiin muutaman yksityisen myyjän luona ja käytiin muutamissa kaupoissa. Viimeinen paikka, siihen asti kaikki testatut olivat olleet ihan OK, eivät mitenkään erityisen kivoja. Se osui heti silmään sieltä kaikkien keskeltä. En tiennyt sen hintaa, en oikeastaan mitään siitä, mutta se tuntui heti omalta. Se ei ole uusi, ei ehkä kovin hienokaan, mutta se se on, ja pienellä laittamisella siitä tulee ei ehkä täydellinen, mutta riittävä kuitenkin. Ja tarpeellinen.

Helpottaa elämää kummasti. Isä hakee sen huomenna, testailee ja kunnostaa sitä vähän. Perjantaina käyn tekemässä viimeiset paperihommat ja saan sen mukaani.

Nyt on paljon helpompi lähteä koirien kanssa treeneihin. Ei tarvitse miettiä, että 30-60min treenien takia matkoihin menee reilut pari tuntia. Nyt voin vihdoin lähteä pelastuskoirapuolelle treenaamaan, ei niihin treenimetsiin julkisilla pääse. Ja mikäli auto toimii riittävän hyvin ja jaksaminen riittää, vähän mietin, että voisin ehkä taas yrittää metsästää jostain hevosystävän. Voin käydä porukoilla koska huvittaa, ei tarvitse kulkea bussiaikataulujen mukaisesti. Koirienkin mukavampi matkustaa tilavassa farmarissa kuin bussin ahtaassa jalkatilassa. Ja koiraporukoiden miitit! Ei tarvitse aina olla foorumeilla selittämässä, että paikalle pitää päästä julkisilla...

Ja hei, takana on sen verran tilaa, että siellä voi vaikka nukkua, jos ei jaksa katsoa kämppistä! :D

Hyvästi vaan viimeisetkin rahat, mutta jos tuon avulla pääsen entistäkin paremmin mukaan koirapiireihin ja sitä kautta saan lisää sisältöä elämään, niin eiköhän se ole sen arvoinen.

----------------------------------------

Mulla on seuraavan postauksen aihe valmiina, oon jo aloitellut sen kirjoittamistakin, mutta pyörii vähän muut asiat mielessä. Kahden bloggaajan kuolemista tulee kohta vuosi täyteen, tuntuu jotenkin vaikeelta. Koulujututkin stressaa, kerroin luokanvalvojalle ettei nyt mene kovin hyvin ja se pyysi käymään huomenna, näen kai opoakin siinä samalla. Ehdottivat, että jättäisin osan koulusta syksylle, mutta taidan vaan yrittää saada kaiken kasaan nyt, onhan tässä vielä melkein pari kuukautta aikaa. Ja tarviin tekemistä, en halua jäädä näiden ajatusten kanssa sänkyyn pyörimään, siitä ei tulisi yhtään mitään.

Kirjoitan seuraavan postauksen loppuun heti kun jaksan, eiköhän se viikon sisällä valmistu :)