411

Setvittiin työjuttuja pomon kanssa. Saan tehdä kotoa käsin hommia, se ei kuulemma haittaa yhtään. Sain kuitenkin ne avaimet sinne, täytyy käydä vähän nuuskimassa paikkoja että osaan tehdä seuraavan tehtävän. Huomenna johonkin palaveriin, hyi, mutta ei mun kuulemma tarvitse sittenkään puhua siellä mitään. Se lupasi että riittää kun toimin kirjurina, se hoitaa muiden mielipiteiden kyselyn.

"Miten sä muuten voit? Tosi harmi toi sun valmistumisen venyminen, sitä kurssia ei ilmeisesti pysty suorittamaan täällä meilläkään työpainotteisesti..?"

Mä en jotenkin tajua. Siis miksi niin monet kysyy vointia, miksi ne haluaa auttaa? Tuskin ne oikeasti välittää, mutta joskus tuntuu siltä.

Ja mietin taas... Siis tiedän että porukat välittää, mutta miksi ne ei näytä sitä? Tai ehkä pitäisi kysyä, että miksi mä en huomaa sitä..?

Ja miksi ne ei koskaan kysy miten mulla menee... Helpompi kai niille olisi edes jotain pientä kertoa, jos ei tarttis mennä repimään niitä hihasta kun ei ne muuten jaksa/ehdi/halua/tmv jutella mun kanssa kahestaan. Ois muuten kivat ruokapöytäkeskustelut, jos vaan heittäsin siinä että hei tota, oon muuten viimiset viikot miettinyt miten tappaisin itteni :)) Siis tottakai sitä on varmaan rasittava kysyä, kun kaikki on muka aina ihan hyvin, mutta eipä olisi silti kovin suuri vaiva.

Kuitenkin veljeltä jakselevat kysellä kaikkea jatkuvasti. Voinnista, koulusta, kavereista, baareista (:D), milloin mistäkin. Mun seurassa vaan möllötetään turvat kiinni jos en itse selitä jotain. Jos ollaan veljen kanssa samaan aikaan porukoilla, siirryn aina ihan suosiolla huoneeseeni, jaksa kuunnella niiden juttuja. Koska ei mun mielipiteillä ole niille mitään vitun väliä ja ne näyttää sen ihan riittävän selkeesti.

Kai sitten oon edelleen kaikille se tyttö, joka pärjää aina. Haha, en todellakaan ole koskaan ollutkaan sellainen, en vaikka äiti joskus niin isälle sanoikin. Tarkoittaako se, ettei osaa/uskalla näyttää tunteitaan sitä, että niitä ei ole? Ilmeisesti.

Tekis taas vaihteeksi mieli viiltää. Onneksi(?) kämppis tulee kohta kotiin, ei voi tehdä mitään typerää.