Oon sentään vähän jotain saanu aikaseks tässä muutaman päivän aikana. Käyny kaupoilla joululahjaostoksilla, askarrellu muutaman tunnin, käyny useemman kerran mettässä ja eilen jaksoin ottaa jopa kameran mukaan. Enkä antanu päivän mennä pilalle, vaikka suota ylittäessä tulikin pieni arviointivirhe ja humpsahdin sinne. Paperilla pahimmat vedet kengästä pois ja toisesta jalasta kuiva sukka tilalle, ni matka jatkui. Märkä lahje vaan oli vähän inhottava kun hankas nilkkaan, mut tuli oltua pari tuntia silti. Koirien kans on jaksanu vähän temppuilla ja tos yöllä tuli siivottua pitkästä aikaa vähän, vaik läävä tää kämppä on edelleen.
Unirytmi päin vittuja, mut parempaan suuntaan. Varmaan viikon onnistuin nukahtaan aina vasta aamusin joskus seiskan aikaan ja nukuin sit iltaan asti. Nyt nukuin jostain iltakuudesta kolmeen, et ehkä se tästä taas kääntyy. Ainakin selviin huomen aamulla sinne lekuriin. Tosin nytkin väsyttää pelottavan paljon, vaik nukuin kuitenki jonkun 9h enkä kauheen montaa kertaa ees yöllä heränny.
Tänään pitäs soittaa sossumuikille mut en tiedä uskallanko. On pitäny soittaa sillekki jo ikuisuus. Ois kiva tietää mihin ne mua on lykkäämässä ja kuin monta kertaa viikossa, et vois miettiä onko mulla mitään mahista kyetä siihen. Toinen vaihtoehto on vaan saikuttaa suoraan muikille soittamatta. Ärsyttää kun se sano, ettei missään niitten kerran viikossa-ryhmässä oo tilaa, sellanen ois voinu olla ihan ok. Mut jos se on joku monta kertaa viikossa, ni en mä pysty ainakaan nyt. Ku en osaa nukkua jos seuraavana päivänä on pakko tehdä jotain, sillä mä tän unirytmin kusinkin. Yhen yön viikossa voin valvoa, mut kestääks mun pää sen enempää unettomuutta sen kuntouttavasta tulevan stressin lisäksi, sitä en tiiä.
Jos saikutan ni pitää alkaa äkkiä säästään rahaa sukanvarteen. Kesää en missään kuntouttavapaskassa oo, mut jos en oo sillon saikkukunnossa ni sellaseenhan ne mut lykkää. Et pitää varautuu karenssiin ja alennettuun tt-tukeen ihan varmuuden vuoksi jo nyt, ettei sit mee koko kesäki pilalle sen takia. Sillon on sentään mahis olla jossain muualla ku kaupungissa jumittamassa.
Haluisin vaan olla terve. Pystyy tekeen töitä, omakotitalon jostain tarpeeks kaukaa hälinästä, oman perheen ja pari kaveria. Mut se on liikaa vaadittu se. Pelkään et joudun ikuisesti asuun jossain saatanan kerrostalokopperossa keskellä kaupunkia. Et oon ikuisesti tällänen vitun sossupummi joka ei osaa elättää ees itteään. Hyödytön surkimus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti