Monta kertaa olen tullut bloggeriin, kirjoittanut pitkän tekstin ja pyyhkinyt sen pois.
Tänään olen jaksanut tehdäkin vähän jotain, tosi vähän mutta kuitenkin. Perjantaina ja lauantaina en tehnyt yhtään mitään. Tänään katsottiin kämppiksen kanssa livelähetystä Helsingin koiranäyttelystä ja arvosteltiin kilpaa koiria, kun ei jaksettu raahautua sinne paikalle.
Koiratkin pääsi tänään taas lenkille. Onneksi ne kestää hyvin muutaman päivän ilman lenkkejä.
En mä jaksa kirjoittaa. Hengissä ollaan kuitenkin. Edelleen tekisi mieli viiltää ja terä on ollutkin muutamaan otteeseen kädessä, mutta ei. Ei se mitään auta.
Kuule, mä olen todella, todella ylpeä susta! 38 päivää ilman, tosi tosi tosi hienoa! En osaa sanoa mitään järkevää taaskaan, muutakun että oon tosi ylpeä ja ilonen siitä että oot jaksanu taistella viiltämistä vastaan vaikka onkin hirveetä! :) :) :)
VastaaPoista:) taistellaan sitä vastaan jatkossakin.
Poista