Pitäisi mennä lenkille, mutta oli pakko tulla ensin käymään täällä. Tällä kertaa tää pakko ei tullut pahan olon takia vaan hyvän. Löysin ilmoituksen, jossa etsittiin yhdelle hevoselle kouluttajaa ja liikuttajaa ja aikani pähkäiltyä päätin (ja uskalsin) sitten soittaa sinne. Nyt harmittaa, kun lupasin mennä porukoille keskiviikkona ja tuun sieltä vasta sunnuntaina, mutta ensviikon alussa sitten täytyy käydä heppaa ainakin katsomassa ja kokeilemassa! Omistaja kuulosti tosi mukavalta ja rennolta, joten toivottavasti hevonenkin on kiva.

Muistan liian hyvin sen fiiliksen kun mulla viimeksi oli projektiheppa ja sain sen oppimaan uusia asioita. Ja sen, kun entinen kaahari ja ihmistä kunnioittamaton hevonen juoksi mun vieressä vapaana pitkin peltoja ja sen ensimmäisen kerran kun uskalsin sen selkään ilman, että sillä oli mitään varusteita. Jospa tässä nyt olisi uusi projekti...

Nyt sinne lenkille ja tänään tuskin mikään enää pilaa tätä oloa. Melatoniinipulakaan ei enää uhkaa, vaikka en kyllä taidakaan puolittaa noita 3mg:n pilsuja, sen verran hyvät unet niillä sai! :)

Muutenkin tänään on ollut ihmeellisen hyvä olo, vaikka koko viikonlopun ahdistikin. Ja tajusin taas uudestaan, että ei se luokan edessä puhuminen mitenkään paha asia ole...