Oon pystynyt välttämään hammaslääkäreitä viimiset kaks ja puoli vuotta. Huomenna pitäis taas uskaltaa sinne rääkättäväksi, tällä kertaa sentään yksityiselle. Olin ihan hämilläni kun soitin sinne, sanoin ettei palasiksi menevä hammas oo mitenkään kipeä, ja vastaukseksi tuli jotain tyyliin "ei se varmaan silti kovin mukavaa ole, pääsetkö tulemaan huomenna". Entisellä paikkakunnalla kunnallisella olisi varmaan luvattu aika puolen vuoden päähän, ja sekin peruttu jonkun kiireellisemmän takia. Enkä muuten edes pelännyt sitä soittamista, taisin jopa osata kertoa kaikki tiedot oikein.

Kiitos tästä hammaslääkäripelosta ala-asteen aikaiselle hammaslääkärille, jonka mielestä vain kuvittelin poraamisen sattuvan puudutuksen jälkeen ("ei se nyt voi enää sattua, turpa kiinni") ja jonka luona jouduin ramppaamaan kuusi vuotta noin kerran kuukaudessa oikomishoitojen takia. Aina se keksi jotain valitettavaa.
 Yläasteen aikainen hammaslääkäri oli ihan mukava, se osasi jopa lisätä puudutusainetta kesken kaiken jos sitä pyysin, mutta pari kesäsijaista ja siinä meni kolmen vuoden pelkojen työstäminen hukkaan. Toisen sijaisen takia mulla oli puolet suusta puutunut monta viikkoa, ei olis saanut valittaa, "no nythän ei ainakaan hampaat särje". Joo ei särkenyt ei, mutta

Ehkä mä selviän huomisesta. Jos en kuole sinne, saatan jopa antaa niille luvan hoitaa muutkin hampaat kuntoon. Ehkä. Jos edes löydän sinne, nyt kun on sitten pakko mennä vieraaseen paikkaan yksin. Mutta ei mua huvita puolikasta hammasta suussa pitää, kokemuksesta tiedän kuinka kipeä se voi vähän ajan päästä olla... Kokellaan nyt kerran hoitaa se ajoissa.

Mua rupee just naurattamaan se, miten paskasti viimisen viikon ajan on mennyt. Siis ei pelkästään henkisesti, muuten vaan oon onnistunut mm. kaatamaan puoli litraa vettä sängylle ja koneen päälle ja kerran aamukiireessä lattialle, hukkaamaan kaiken mahdollisen, unohtamaan koulussa tarvittavia tavaroita kotiin, saamaan pyörän lukon siihen kuntoon, että isän piti käydä rikkomassa se yms, en jaksa kaikkea kirjottaa. Ja nyt vielä tää hammaskin. Argh.