502: Ole itse se muutos jonka haluut nähdä, tee se niin et se lähtee sydämestä

Ei se kirjottaminen sit eilen auttanutkaan, pahensi vaan. Päädyin vetämään kännit, tosi fiksua, mutta eipä siitä mitään haittaakaan ollut. Ehkä jopa vähän hyötyä, en oo ihan varma.

Kuitenkin, tää kuulostaa ehkä joidenkin mielestä tosi tyhmältä, mutta mä aion huonontaa mun oloa ihan tietoisesti. Meen vähän tonkimaan vanhoja asioita, L:n kuolemaa ja vähän jotain pienempiä, käsittelemättömiä asioita siinä sivussa. Niin kauan, kun saan pidettyä kiinni siitä ajatuksesta, että saan itteni hilattua pohjalta takasin ylös, ja muistan miksi teen sen, ei mulla tuu olemaan mitään hätää. Jos hukkaan sen ajatuksen, ni hätä voi olla aika suurikin, tiiän mihin se voi johtaa, mut otan riskin. Ihan vaan siksi, että toivon, että tää ois se asia, joka sit loppujen lopuksi kuitenki auttaa, vaikka joudunkin aika paskaan kuntoon hetkeksi.

Ja muuten, jaksoin parin poisjäännin jälkeen raahautua Toren kanssa niihin agitreeneihin. Ei olla ees muita jäljessä, päästiin heti tekemään samoja juttuja kuin muut. Ja meillä on ihan huippuporukka siellä, en taas tiiä miksen muka oo uskaltanut mennä sinne. Enkä mä tänäänkään kaikkea osannut, mut ei osannut kukaan muukaan, ei mua siellä ees häiritte ettei joku asia onnistu, vaikka tiiän että muut kattoo. Tänäänkin vaan repeilin siinä, kun Tore perseili innostuksissaan. Ja olin kauheen sosiaalinen, puhuin ihmisille ihan oma-aloitteisesti ja meillä oli hauskaa! Plus oon maininnu joskus siitä yhestä ryhmäläisestä, johon haluisin tutustua paremmin... No, mun ei tarvii kysyä voitaisko nähdä muulloinkin kuin treeneissä, se teki sen mun puolesta. Et ehkä mulla on jotain mahollisuutta saada uusia kavereita sittenkin...?

Ääh, pitäis olla jo nukkumassa. Mietin vaan et taidan tietää, miten toi mun projekti on paras alottaa, ja saan sen hoidettua alkuun mun reissulla. En oo ihan varma uskallanko, mut ehkä pystyn pakottaan itteni siihen.

Vähän luulen, että kirjotan seuraavan kerran vasta torstaina, kun tuun takasin kämpälle. Saa nähdä missä kunnossa oon sillon. Toivon vaan, että tää on oikee ratkaisu.