torstai 5. marraskuuta 2015

560

Tiettekö sen olon, kun ei jaksa tehdä yhtään mitään? Ois asiaa muttei jaksa puhua, ei avata suutaan edes parin sanan verran. Saa pakolliset hommat (jos saa) hoidettua vaan, jos onnistuu jotenkin potkimaan itseään perseelle ja pakotettua ittensä siihen. Itkettäis, muttei jaksa ees sitä. Haluis vaan nukkua (tai kuolla), hereilläolon ajan tuijottaa vaan koneen näyttöä jaksamatta ees vaihtaa nettisivua. Ei jaksa välittää mistään, ei vaikka tietäs miten sais edes osan asioista kuntoon, antaa vaan kaiken jäljelläolevankin hajota.

Mä tiiän. Ja muistan taas miltä se tuntuu.

Viiltämällä sais ees tunteet takas hetkeksi, mut ei edelleenkään. Aina kun haluun saada jotain aikaseks, joudun vähintään potkaseen/lyömään itteeni, se on ainoo mikä toimii. Eikä sekään toimi kovin hyvin.

Saispa kuolla, mut ei saa sitäkään. Joten suuntaan taas lääkkeitä kohti ja pistän itteni nukkumaan, johan oon melkein kolme tuntia hereillä ollutki. Jos vaikka jaksais herätä illalla treenien ajaksi, ollu muutama viikko taukoa niistäkin kun ei vaan jaksapystykykene. Viikonloppuna pitäs selvii koulusta, voi jee. Jos ois kuollu ni ei tarttis jaksaa sitäkään.

2 kommenttia: