perjantai 21. syyskuuta 2018

654.

Mä en kestä enää. En jaksa enkä ees haluu jaksaa. Oon nyt jumissa porukoilla tän helvetin selän takia, lyhyenki istumisen jälkeen alkaa sattua ni kolmen tunnin ajomatka ei just nyt oikeen houkuta. Ihan viimeistään maanantaina pakko mennä kotiin et ehtii hakemaan paketin, vittuuko piti sekin mennä sit tilaamaan niin et nyt tulee kauhee kiire hakea se. Mut tulipahan nettishoppailtua koirakamaa ja tällä kertaa en ostanu mitään ylimäärästä, jee. Tai en kyl enää muista mitä tilasin et saattaa sieltä jotain ylläreitä löytyä. Onneks koirat ei valita.

Täällä ollessa ei saa kuolla. Mut kotona saa sit ku joskus pääsisin sinne asti. Alkaa riittää tää paska. Aamusin saa herätä järkkyyn ahistukseen ja joka aamu eka ajatus on se et haluu kuolla. Sit pitää jotenki saada ittensä pakotettua sängystä ylös ja lenkittään piskit. Sit voi taas koomaa ahistuksen kanssa sängyssä siihen asti et pitää lenkittää piskit uudelleen et pääsee taas takasin sänkyyn koomaamaan. On ihan huikeeta tää mun elämä. Sais loppua jo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti