Ärsyttää. Tänään oli pitkästä aikaa lenkillä sellanen olo et ois tehny mieli juosta. Mut syke on taivaissa jo reippaasta kävelystä ni ei oikeen uskalla. En tie johtuuko se tosta vitun selästä, ku joudun hengittään tosi pinnallisesti koko ajan tai alkaa sattuu, raudanpuutteesta vai jostain muusta. Samaan aikaan taas toivon ja pelkään et on tyyliin sydämessä jotain, ei kyllä yhtään haittais jos ois joku vakava vika ja kuolis sen takia pois ni säästyis itsarin vaivalta. Oli mikä syy tahansa ni mulla ei oo kauheesti mahiksia vaikuttaa siihen. Rautaa vedän purkista mut tien et sillä kestää ikuisuus ennen ku se alkaa vaikuttaa. Yläselälle on vaikee tehä mitään ite, jotain pallopyörittelyä vaan ja sen parempaan en sen suhteen pysty. Aattelin et oisin menny testaan osteopatiaa tai jotain nyt ku ois siihen rahaa mut ihan oikeesti jos en uskalla yksin ees kauppaan. Parempi etten ees yritä, tulis vaan entistä pahempi mieli jos sais jotenki ajan varattuu ja sit ei pystyis kuitenkaan meneen sinne.
Ollu kauhee nälkäki jatkuvasti jo monta päivää. Koht painan jonkun 200kg. Hyi helvetti oikeesti noita mun syömisiä mut en jaksa tehä asialle mitään. On aina ees hetken jotain tekemistä ku syö jotain vähän väliä.
Joko tää "elämä" vois kohta loppuu. Oon niin vitun kyllästyny tähän paskaan. Tänäänki vaan itkeny ja syöny vuorotellen ja sit raahautunu mettään ja kävelly niin pitkään ettei enää jaksanu ja sit itkeny seuraavaks sitä et oli pakko lähtee laahustaan takas kotiin. Ihan normipäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti