Mä oon taas joka päivä halunnut kirjoittaa, mutta vuorokaudesta loppuu tunnit ja silloin harvoin kun aikaa on, ei vain jaksa tehdä yhtään mitään. Kommentteihinkaan en nyt jaksa erikseen vastata, mutta kiitos kaikille. Ja vielä sen verran, että tosiaan, kuunnelkaa itseänne ja jos tämän blogin lukeminen aiheuttaa olon pahenemista, painakaa sitä ruksia selaimen nurkasta. Mä en halua enkä aio lopettaa kirjoittamista, mutta en myöskään halua, että tästä blogista on kenellekään haittaa.

Nykyhetkeen. Mun eläinlauma on kasvanut kahdella marsutytöllä, ne on ihanan helppoja tuohon koiraan verrattuna. Tekemistä niissä kuitenkin riittää, nuorempi (3kk) on älyttömän arka ja vanhempi taas aika omalaatuinen tyyppi. Koira on jatkuvasti liian vähällä liikunnalla ja aktivoinnilla, kun en yksinkertaisesti jaksa. Onneksi se kestää sen, kaikki kelpiet eivät tekemättömyyttä siedä.

Töissä menee toisinaan hyvin, toisinaan hyvin huonosti. Asiakaspalvelutilanteet on ok, oon jotenkin siedättynyt niihin, mutta muuten välillä tuntuu siltä, että vakkarit eivät oikeen osaa arvostaa ilmaista työvoimaa. Meillä on ihan eri säännöt kuin niillä. Ne hoitaa ruokien pussitukset yms asiakkaiden tiloissa, me ei kämppiksen kanssa saada tehdä niitä samassa paikassa, koska asiakkaat eivät saa olla samassa tilassa... Kassan vahtimisella jos ne tätä perustelisi, niin kassa on ihan yhtä paljon meidän vastuulla kuin vakkareidenkin...

Viiltelyä oon taas saanut vähän vähennettyä, oon viimisen viikon sisällä viiltänyt 3-4 päivänä. Se on ihan liikaa, mutta jotain edistystä sentään.

Mutta nyt mun täytynee lähteä vapunviettoon, kämppis raahasi tänne kavereitaan ja pitää esittää sosiaalista. Onneksi viina auttaa.