lauantai 3. elokuuta 2013

212

50 viiltoa. Lipsahti reiteen, kun käsi tuli täyteen. Molemmissa ranteissa vaihteeksi jäljet pituussuuntaan. Vähän harmittaa, kun en uskaltanut painaa tarpeeksi. Uusi suosikkiterä, syviä mutta kapeita jälkiä, toivotaan että ne parantuu nopeasti. Vähän, ihan liian vähän lääkkeitä, jotka alkoi vaan väsyttää.

Ehkä mä en edes yritä lopettaa viiltelyä enää.


Anteeksi kun huolestutin ja säikäytin. Lupaan yrittää pysyä hengissä.

14 kommenttia:

  1. Mit ihmet sun pääs liikkuu?
    Voi pikkunen yritä ees taistelle viiltamist vastaan aattele millast se vanhana sit on...
    Voimii ja isohalaus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä, en todellakaan tiedä... Ehkä mä yritän vielä joskus lopettaa, mutta tällä hetkellä en siihen pysty.

      Poista
  2. Mutta pääasia et oot hengissä! Et usko miten säikähin! Paskat viilloista kuhan nä oot elossa!

    VastaaPoista
  3. Jos meinaa tulla liian paha olo, niin ota vaikka niitä rauhottavia. Mutta pliis, pysy hengissä. Muista et on tosi paljo ihmisiä jotka välittää susta. Ja mieti miltä kämppiksestä tuntus. Ootko sä miettiny sitä sille puhumista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän pysyä hengissä. Oon miettinyt, mutta en oo päässyt vielä mihinkään tulokseen, mutta luulen et se arvaakin jotain. Tänään sain kommenttia mun vähästä syömisestä, se ehkä näki pari viiltoa yms..

      Ja anteeksi vielä kerran, en olis saanut säikäyttää niin pahasti.

      Poista
    2. Ei se mitään. Pääasia et yrität oikeesti pysyy hengissä. Niiku jo sanoin, niin jos tulee oikeesti liian paha olo niin ota vaan rauhottavia (älä liikaa tietenkään). Ja hei, jos kämppis kysyy jotain niin älä valehtele sille, jooko?

      Poista
    3. Valehtelen sille vaikka päättäisinkin puhua totta, mutta voin mä yrittää jotain pieniä juttuja sille kertoa...

      Poista
  4. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta kirjoitin yhden tekstin missä pohdin omalla kohdallani elämän merkitystä. Jos pystyt, niin toivoisin jos voisit myös lukea sen. En halua jonain päivänä lukea täältä että olet kuollut,välttämättä edes ymmärtämättä kuoleman lopullisuutta kuin vasta viime metreillä, liian myöhään. Mulla sen tajuamiseen meni 15-vuotta ja nämä vuodet ovat sisältäneet monta monta läheltä-piti tilannetta :/ Onneksi olen vieläkin hengissä, onneksi. Voimia niin paljon <3

    http://madhere.blogspot.fi/2013/07/elama-ota-koppi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo pisti ajattelemaan. Ehkä mä en edes halua kuolla vielä, en oikeen tiedä itsekään.

      Poista
    2. <3 Muista ottaa apua vastaan, älä jää yksin niiden kaikkien mörkien kanssa ja taistele yksin. Iso, iso halaus *ruts*

      Poista
    3. Kiitos<3
      Oon lukenut ton sun kirjoituksen uudestaan ja uudestaan ja tullut siihen tulokseen, että haluan vielä yrittää elää. Vaikkei tästä mitään tällä hetkellä tulekaan.

      Poista
    4. :) Et voi edes uskoa kuinka helpottunut olo mulle tuli kun näin sun kommentin. Olet mahtava persoona ja aito, ihana ihminen <3 Paljon, paljon voimia jokaiseen päivään, toivottavasti pimeys pian väistyy.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista