705.

Selvisin. Melkein jänistin. Mut lopulta uskalsin kuitenkin, ja ihan hyvä niin.

Yllätin itsenikin. Osaan nykyään puhua. Tai sit toi hoitaja oli joku poikkeustapaus, en tiedä. Sanoinki siitä, et pelkäsin et meen sinne vaan hokemaan emmätiijää, mut joskus näinkin. Joo ei tunnissa ventovieraan kanssa hirveen syvällisiin edes pääse, kyl mä luulen että se emmätiijä sieltä sit tulee kun asiat ei oo niin pintaraapasua mitä nyt. Parempi ettei nyt innostu liikaa ni ei sit putoo niin korkeelta.

Sain sitä mitä halusin. Et sopivasti kyseltiin, kuunneltiin ja ainaki tuntu siltä et se ymmärsikin. Ja otti tosissaan eikä vähätelly yhtään. Ei ees tehny mieli valehdella tai kaunistella missään kohtaa. Melkein menin lukkoon kun se kysy itsetuhosista ajatuksista, mut sain sit senkin sanottuu et niitä mulla on ollu melkeinpä aina, mut et ne on vaan ajatuksia et harvoin on sellanen tilanne et voisin pystyy niitä oikeesti toteuttaan. Jotenki helpottunu olo. Toki tässä on se miinus mikä mukavien työntekijöiden kanssa melkein aina on, et se lopettaa joulukuussa. Et on vielä aika kysymysmerkkinä kenen kanssa pitäis jatkossa pystyä puhumaan.

Se selvittää onko mun poliaikanen omahoitaja viel siellä töissä. Jos on, ni kysyy siltä mielipidettä siitä meenkö polin puolelle vai jäänkö tonne tk:n mt-puolelle. Jos ei oo, ni sit se kysyy joltain muulta jolta vois saada sitä apua mitä tarviin. Ja hoitaa mulle lääkäriajan sit kun saa selvitettyä kummalle puolelle mun hoito menee. Ymmärsi kun sanoin etten oo kauheen innostunu lääkkeistä ainakaan tähän kohtaan, mut mirtazapiinin haluan takasin ja todennäkösesti myös saan. Sillä saa sentään nukuttua.

Toivon et ne ottaa mut polille. Sieltä saisin paljon enemmän sitä mitä tarviin. Se emmätiijä-lukko tulee kuitenkin esiin jossain kohtaa. Ja joo haluan puhua ja haluisin oppii siihen kunnolla, mut silti enemmän haluisin apua ihan käytännön juttuihin. Et potkittais sillee sopivasti perseelle, katottais et saan kaiken pakollisen hoidettua, et joku vois käydä joskus vahtimassa et oon pitänyt kämpän siedettävässä kunnossa, vois ehkä tulla mukaan niihin vaikeimpiin tilanteisiin niin et pääsis siedättymään turvallisessa seurassa. Ehkä jotkut niistä aina yhtä kamalista ryhmistäkin menis siedätyksestä, mut ei kyllä kuntouttavan kans samaan aikaan todellakaan jos sinne joudun.

Mut on toi arvauskeskuskin tyhjää parempi jos sinne jää. Ainakin se lupas etten jää yksin. Et oli kuulemma ihan hyvä et menin sinne.