Mä olen sitten huomenna tasan kahdeksalta aamulla terkkarin ovella. Jos sattuis olemaan vaikka sen kivemman päivystysvuoro. Mä tiedän, miten saan kännettyä keskustelun mun oloon, jos se kivempi vaan olisi siellä. Pystynhän mä unettomuudesta puhumaan. Se on ihan totta, ettei melatoniinit aina auta, joten en mä edes valehtele sille, jos valitan siitä ja kysyn, mitä ihmettä mun kannattais tän unettomuuden kanssa tehdä. Se oli viimeksikin niin huolissaan siitä, miten mulla menee, kun valitin unettomuudesta ja sen avulla sain melatoniinit. Siltä vois myös pyytää, että kirjottaisko se mulle yheks päiväksi saikkua kun en vaan yksinkertasesti jaksa. Sille vois suoraan sanoa, että oon taas valvonut muutaman yön putkeen enkä todellakaan oo siinä kunnossa, että pystyisin istumaan tunneilla. Sen ehkä jätän sanomatta, että suurin syy siihen, miks tarviin saikkua, on se, että kavereista kumpikaan ei oo koulussa. En mä pysty olemaan siellä yksin.

Mut jos siellä on se toinen terkkari... Sit täytyy taas valehdella, että oon kuumeessa. Mun on pakko saada se saikkulappu.

En todellakaan tajua, miten mä pystyin olemaan koko peruskoulun ajan, yheksän vitun vuotta, koulussa aina yksin, kun nyt en pysty edes yhteen päivään...