Tää on taas niitä päiviä, kun tulee mietittyä, onko musta koskaan tähän. Elämään. Mitä jos tää tulee aina olemaan samanlaista, huonojen ja hyvien kausien ja päivien sekamelskaa? Mitä järkeä mun on väkisin pitää itseäni hengissä, kun mokaan aina kaiken ja vaikka joskus joku asia menisikin hyvin, oon joka tapauksessa jossain vaiheessa taas pohjalla.
Mä oon ihan liian väsynyt tähän kaikkeen paskaan.
Toivottavasti huomenna on taas helpompi hengittää.
kuin suoraan mun päästä.
VastaaPoistamutta kyllä susta on. varmasti on. jos et jaksaisi loppuun asti, et sais koskaan tietää sitä, muuttuuko asiat paremmaksi. saattaisit menettää ne hyvät vuodet. älä luovuta. kyllä sä jaksat, vaikkei susta tuntuiskaan siltä aina. mä jaksan uskoa ja toivoa sun puolesta, että kyllä sulla vielä joskus menee paremmin. voimia. <3
Kiitos. En mä ainakaan just nyt ole luovuttamassa, vaikka en parempaan tulevaisuuteen pystykään uskomaan.
PoistaOon aivan varma siitä, että kyllä sä tänne kuulut, tuut kuuluun vielä piiitkän aikaa! Usko pois, ei se paha olo jatku ikuisesti. Kyllä se vielä kääntyy paremmaksi. Tiedän, ettei sitä pysty uskomaan, eikä ehkä halua yrittääkään, jos pelkää pettyvänsä. Se on silti totuus.
VastaaPoistaPaljon voimia sulle! <3
Kun vaan pystyis uskomaan parempaan ees välillä, niin tää kaikki olis paljon helpompi jaksaa... Mutta kyllä mä yritän vielä. Kiitos<3
Poista